Sivut

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

rv39+4

Raskaana edelleen ja valitettavasti synnytykseen viittaavat oireet pysyvät toistaiseksi minimissä. Esikoinen syntyi raskausviikolla 39+3, eli tällä kertaa pidemmällä. Viime viikon perjantaista alkaen on tullut limatulppaa. Esikoisen aikana en ikinä limatulppaa havainnut, mutta silloin meni lapsivedet ihan tosi runsaana, joten varmaan meni tulppa sen vesimäärän mukana. :D Sunnuntai-maanantai välisenä yönä supisteli, mutta sen jälkeen ei ole supistanut ollenkaan. Jännittävää odottelua. Pikainen päivitys tänne.

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

rv37+4

Pahoittelut blogin hiljaisuudesta. Täällä kaikki kuitenkin hyvin. Raskaus on edennyt jo raskausviikolle 37+4. Vointini on mielestäni hyvä. Välillä närästää, ranteisiin on tullut esikoisen raskausajasta tuttu vaiva: rannekanavaoireyhtymä. Toivotaan että tällä kertaa kivut ranteissa loppuu synnytykseen. On nimittäin kivuliaat yöt tällä hetkellä.
Tämä raskaus on mennyt niin nopeasti. Töissä pystyin olemaan äitiysloman alkuun asti. Sairaslomapäiviä kertyi tasan yksi. Ihan uskomatonta. Esikoisen aikana selkä vaivasi pitkin raskautta, mutta tällä kertaa vaivana on tosiaan vain nuo ranteet. Painoa on tullut enemmän kun esikoisen raskausaikana, mutta vielä ihan maltillisesti.

Edellisen synnytyksen takia olen käynyt pelkopoliklinikalla. Vauvaa on ultrattu ja synnytyssuunnitelmaa tehty. Toivon kovasti parempaa synnytystä tällä kertaa. Vauva kasvaa tasaisesti keskikäyrällä.Viikko sitten painoa pienellä oli ultran mukaan noin 2900g. Raivotarjonnassa hän on viihtynyt jo tovin, eikä hän todennäköisesti enää mahdu kääntymään vatsassa. Vielä ei ole mitään synnytystä ennakoivaa oiretta, mutta en muista oliko esikoisestakaan ennen vesien menoa. 

Mitä teille kuuluu? :) Ihania raskaus ja vauvakuulumisia olen ajoittain selaillut. 

tiistai 3. syyskuuta 2019

Mitä kuuluu raskausviikolla 25

Vauvan liikkeet tuntuvat nykyään hyvin selvästi. Vauva liikkuu eniten silloin kun olen syönyt tai olen paikallani. Illat tuntuvat olevan sitä aktiivisinta aikaa. Sanoisin tämän tyypin olevan vielä aavistuksen siskoaan rauhallisempi. Vatsassa on hyvin tilaa tehdä "kuperkeikkoja", joka tuntuukin melkoisena muljahteluna. Mielestäni vointini on hyvä. Jaksan käydä lenkillä, touhuta taaperon kanssa ja vielä viime viikolla pyöräilin neuvolaan. Hirveästi en enää uskalla pyöräillä, koska pelkään kaatumista ja siihen liittyviä vaaroja. Ehkä turha pelko, mutta kävelen mielummin tai käytän bussia.

Esikoisen kanssa kokeilimme kaukalopussia kaukaloon, joka oli esikoisen mielestä ihan super kivaa. Isosisko antaa pusuja vatsalle ja kertoo tällä hetkellä lähes kaikille, että "äidin masussa on vauva". Tämä odotus tuntuu menevän tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Hieman reilun kaksi kuukautta, ja alkaa äitiysloma! Ei myöskään mene kauaa, että alkaa viimeinen raskauskolmannes.

Vauvalta puuttuu vielä kaukalon telakka (kaukalon ostin kaverilta), hoitopöytä tai hoitopiste, vaatteita pitää vielä hankkia, ja kaikki hoitotarvikkeet (vaipat, vanupuikot jne) puuttuu. Tälläkään kertaa en osta rintapumppua, imetys lähti sujumaan viimeksi hyvin ja sain lypsettyä käsin sen mitä tarvitsi lypsää. Lähinnä maidon pakkauduttua liian pitkän imetysvälin vuoksi lypsin, mutta tuttipullosta ei esikoinen koskaan juonut mitään. Lisämaidon (lypsetyn äidinmaidon) annoin kertakäyttöruiskulla ihan ensimmäisinä päivinä kotona. Hankinnoista kirjoitan vielä myöhemmin pidemmin.

Töissä vatsa kovettuu välillä, mutta mitään kipuja ei ole ollut. Muistan samat kovettumiset esikoisen aikana. Tässä kuussa pitäisi olla käynti pelkopolilla. Jännittävää.

perjantai 2. elokuuta 2019

Rakenneultra

Rakenneultrassa oli kaikki hyvin, mitään poikkeavaa ei löytynyt. Meidän perheeseen tulee todennäköisesti pieni prinsessa. <3 Ennen ultraa tai koko raskauden aikana minulla ei ole ollut oloja kummankaan sukupuolen suuntaan. Jännittävää ajatella, että kohta minulla on kaksi pientä tyttöä. Tuleva isosisko totesi "siitä tulee minun paraskaveri".
Huomenna on virallisesti sitten raskauden puoliväli, eli raskausviikko 20+0. Pelkopolin aika on syyskuussa, ja sitä ennen on ainakin yksi tai kaksi neuvolaa. Tuntuu todella hassulle ajatella, että muutaman kuukauden päästä meitä on neljä. 

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Raskausviikko 20

Tänään alkoi uusi raskausviikko 19+0, eli 20 raskausviikko. Puoliväli on todella lähellä ja samalla myös rakenneultra. Ensi viikon perjantaina on rakenneultran vuoro, joka tällä kertaa jännittää ihan älyttömästi. Esikoisen aikana en muista jännittäneeni. Tällä hetkellä vointi on vielä hyvä. Olen jaksanut pyöräillä työmatkat, mutta pian on varmasti siirryttävä kävelyyn tai julkisten käyttöön, koska pyöräillessä kaatuminen pelottaa. En kyllä ole koskaan aikuisiällä kaatunut pyörällä, mutta nyt siitä on tullut semmoinen pelko, etten pyöräilystä nauti sitten ollenkaan.
Repäisykipuja on edelleen, lähinnä yöllä kylkeä vaihtaessa saatan herätä siihen, että repäisee oikein kunnolla. Kuulemma vaaratonta, mutta pelästyttää joka kerta. Hengästyn myös nopeammin ja välillä on levättävä ihan pieniä hetkiä. Töissä olen jaloillani lähes koko päivän, joka tuntuu välillä raskaalta. Työkavereiden mielestä vauhtini ei ole hiipunut raskaudesta huolimatta, mikä tosin on mielestäni vielä tässä kohtaa raskautta hyvä juttu. :) Energiaa tuntuu olevan ja ällötysolo on väistynyt lähes kokonaan. Rakenneultran jälkeen voisin esitellä vauvalle tehtyjä hankintoja, sekä pientä suunnitelmaa siitä mitä olisi vielä hankittava.

Tuleva isosisko toistelee sukulaisille ja ystäville "äidin vatsassa on vauva, se tulee sitten talvella, kun lunta tulee". Isosikso puhuu pikkuveljestä, mutta uskon sen johtuvan Pipsa possu ohjelmasta, jossa Pipsalla on pikkulveli Jyri. Monissa lastenohjelmissa tuntuu olevan aina pikkuveli.

Vauvan liikkeet on vielä todella satunnaisia ja niin hentoja, etten niitä vielä tunne kovinkaan usein. Lähinnä silloin jos menen makaamaan heti ruoan jälkeen. Pian alkaa loma, jonka jälkeen on enää muutama kuukausi töitä ennen äitiyslomaa.

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Liikkeitä rv 16+2

Olen ehkä tuntenut liikkeitä muutamien päivien ajan. Hetki sitten istuin sohvalle ruoan jälkeen ja tunsin selkeästi hennon liikkeen. Esikoisesta olen kirjoittanut, että tunsin ensimmäiset liikkeet rakenneultran jälkeen joskus rv20 jälkeen. Tuntuu ihan uskomattomalle, että pikkuinen on jo sen kokoinen, että hänen hennot liikkeet voi jo tuntea. Latasin eilen jonkun raskaus sovelluksen puhelimeen. Reipas 40% raskaudesta takanapäin. :)

tiistai 2. heinäkuuta 2019

rv 15+3

Tämän toisen raskauden kohdalla aika kuluu nopeasti! Toisaalta ennen varhaisultraa aika mateli, mutta nyt aika tuntuu menevän ihan mukavalla vauhdilla. Tällä viikolla on tämän raskauden ensimmäinen lääkärineuvola. Toivon kovasti, että neuvolassa ultrattaisiin. Rakenneultraan ei tosin ole kovinkaan pitkä aika, mutta aina sitä olisi kiva päästä pikkuista katsomaan, jos siihen vaan on mahdollisuus. :) 

Paino on noussut todella maltillisesti, joka tosin voi johtua lievästä pahoinvoinnista. Voin pahoin jos haistan lihan tai kalan hajua. Jauhelihan paistaminen on todella kuvottavaa, ja nakkeja en ole voinut syödä sitten ihan alkuraskauden. Makeaa ei tee juuri koskaan mieli. Lähinnä kirpeät karkit menee edelleen, mutta ei ne mikään raskaushimo ole. Mansikat maistuu, appelsiinimehu ja kaikki hyvin maustettu ruoka. Olen myös muutamia kertoja sortunut pakastealtaan gluteenittomaan kasvispizzaan, jota voi jo ehkä kutsua raskaushimoksi, koska ennen raskautta ei pakastepizzat olleet juurikaan niitä asioita, jotka kaupasta mukaani tarttuivat. 

Esikoisesta muistan tehneeni hyvin maltillisesti hankintoja ennen rakenneultraa, mutta nyt olen uskaltanut jo vähän katsoa käytettynä vaunukoppaa ja vaatteita. Esikoiselta on tosin tallessa pinnasänky, leikkimatto, sitteri, joitain vaatteita, untuvapussi, hoitoalusta, eli pienet hankinnat tällä kertaa edessä. Toisaalta tällä kertaa tiedän mitä tulen ainakin tarvitsemaan. Ajattelin ainakin ostaa kestoliivinsuojia, kunnollisia imetysliivejä ja sen Doomoon(?) imetystyynyn. Imetystyynyn kohdalla pihistin viimeksi, ja se oli ehdottomasti virhe. Vaunuina meillä on Emmaljungan Supervikingit, joihin vain vaunukoppa pitää hankkia. Esikoiden vaunukopan myin pois, koska silloin en osanut edes haaveilla uudesta raskaudesta.

Minulla on kesäloma elokuussa, jonka jälkeen töissä pitäisi jaksaa vielä 2,5kk. Äitiysloma alkaa siinä marraskuun puolenvälin jälkeen tai olisiko ollut ihan puolessavälissä. Esikoisen hurjasta synnytyskokemuksesta menen keskustelemaan synnytyspelkopolille. Katsotaan tullaanko päätymään suunniteltuunsektioon vai muuttuisiko mieli synnytystä kohtaan. 

Mitä teille muille kuuluu? Tulen kertomaan loppu viikosta neuvolakuulumisia.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

np-ultra

Ultrassa kaikki hyvin. Viikon sisällä tulee riskiluvut postissa, mutta niskaturvotus oli vain 1.4mm-1.6mm, eli normaali arvo. Juuri ennen ultraa söin banaanin, koska pyöräillessä ultraan iski kova nälkä. Vauva oli sitten banaanista ihan villinä. :) Kätilö ei uskaltanut siirtää laskettua aikaa, vaikka ylläri ylläri.. Sikiö vastasi sitä mielestäni oikeaa laskettua aikaa. Katsotaan siirtyykö rakenneultrassa. Melkein viikko nimittäin eroa.

rv 12+1

Tänään on vihdoinkin np-ultra. Tuntuu että edellisestä ultrasta olisi ikuisuus. Blogiin en ole kirjautunut, koska mitään erikoista kirjoitettavaa ei ole ollut. Vuodot on pysynyt poissa ja kotidoppleriin olen saanut hienot sykkeet kuuluviin. Minun kohdallani tuo doppler on ollut pelastus, koska raskaus tuntuu etenevän esikoisen raskauden tyylillä, eli oireettomasti. Vatsa on tällä hetkellä sellainen epämääräinen pieni kumpu. Lähinnä illalla paljas vatsa näyttää jo siltä, että vatsan sisällä kasvaa muutakin kuin kesäkilot. :D

Kirjoitan np-ultrasta lisää myöhemmin tänään ja sitten loppu viikosta olisi toisen neuvolan aika. Tänään paljastamme raskauden kummankin meidän vanhemmille ja sisaruksille, jos kaikki vain on hyvin. Jännittävää. :)

maanantai 20. toukokuuta 2019

Kuulumisia rv9

Tänään alkoi raskausviikko 9+0. Vointi on jatkunut hyvänä. Oireina tällä hetkellä kova nälkä, jos edellisestä ruoasta on kulunut liian kauan. Liian kauan tarkoittaa noin kahta tuntia. Tässä raskaudessa taidan kokea ensimmäistä kertaa ruokahimoja. :D Nektariinit, kurkku ja aromisuola (!) ovat suurimmat himot. Aromisuolaa ei meiltä edes löydy, mutta töissä olen muutamia kertoja ripotellut kurkkusiivujen päälle. Esikoisesta muistan vatsan pömpöttäneen vähän rv14+, mutta nyt voisin sanoa turvotuksen olevan sitä luokkaa, että illemmalla on kiva avata jo housuista nappia.

Tänään dopplerilla löytyi jo puhelimeen nauhoitettava sydämensyke. Sykkeet oli 158-161. <3 Pakahdun onnesta. Vauvauutisia on nyt tullut muutama. Vielä pitäisi malttaa np-ultraan, johon aika tuli tänään. Ultraan on enää kolme viikkoa aikaa.

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Doppler

Tässäkin raskaudessa ostin dopplerin. Eilen rv 8+2 kokeilin ensimmäistä kertaa, että löytäisinkö sykkeen. Ensin ruudussa oli numerot 000, mutta melko pian löytyi syke joka oli 137-141 välillä. Ääni oli vaimea, eikä vielä kuulunut todellakaan selvästi. Istukasta (?) tuleva "viuh,viuh" ääni kuului välillä todella selvästi ja aika lähellä tuota ääntä näyttöön tuli nuo lukemat. Välillä lukema kävi 124 ja siitä ylöspäin. Oma sykkeeni oli 69-71, eli kai tuo matalampi 124 syke oli myös alkion? Täytyy katsoa esikoisen neuvolakortista, että minkälaisia sykkeitä hänellä oli. Muistaisin niiden olleen myös jotain tuommoista. Oman sykkeeni kokeilin rinnasta. :D Oli muuten kova jumpsutus.

maanantai 13. toukokuuta 2019

Ensimmäinen neuvola

Tänään on ensimmäinen neuvola. Soitin perjantaina neuvolaan ja sain peruutusajan tälle päivälle, koska viikkoja on jo sen verran, että ensimmäinen neuvola tulisi olla tällä viikolla. Lähinnä siis sen takia, jos haluamme käydä niissä verikokeissa ennen np-ultraa. Tänään on rv 8+0 eli 9 raskausviikko. Esikoinen lähtee tänään mukaani neuvolaan, koska tykkää ihan hurjasti meidän neuvolasta ja terkasta. Täällä on ihan huippua se, että äitiysneuvolan terkka on myös lastenneuvolassa terkkana siihen asti kun neuvolassa tarvitsee käydä. Aikaisemmalla paikkakunnalla äitiysneuvolan terkka oli eri kuin lastenneuvolassa ja meillä vaihtuvuutta oli ihan hurjasti just äitiysneuvolan aikoihin. Hieman iski paniikki, että mahdanko löytää esikoisen aikaista äitiysneuvolakorttia, kun terveydenhoitaja sen pyysi ottamaan mukaan tälle ensimmäiselle käynille. Löyti onneksi ja oli hauska palata sen raskauden aikaisiin hetkiin neuvolakortin kautta.

Nyt pakko ruveta valmistautumaan neuvolaan lähtöön. :) Mukavaa maanantaita kaikille!

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Sydän

💓 Siellä se pikkuinen oli pieni sydän jumpsuttaen. Kyyneleet valuivat lääkärin laittaessa sydänäänet kuuluviin. Sitkeä pikkuinen pakkasalkio. Mittojen mukaan vastasi viikoja 7+2, eli muutama päivä pienempää. Laskettuaika on 23.12. Mitä vuotoon tulee, niin lääkäri ei osanut sanoa sille syytä. Mitään poikkeavaa ei löytynyt. Pääasia että pikkuinen on pysynyt mukana.

Aikataulutettua

Koko alkuvuosi on ollut lapsettomuushoitojen kanssa melkoista aikatauluttamista. Lääkärikäynnit, lääkkeiden muistaminen, apteekissa käynnit, laboratoriossa ravaaminen ja sitten vielä epätietoisuus, joka johtuu epämääräisestä vuodosta. Apteekissa käynnin luettelin siksi, että vuodon takia olen hakenut Lugesteroneita vain yhden paketin kerrallaan. Yksi paketti riittää viideksi päiväksi. Mitä sitten tulee lääkkeiden muistamiseen.. En muistaisi ilman kännykkään laitettuja muistutuksia kahdeksan tunnin välein. Olen ottanut lääkkeitä säännöllisesti 28.3 alkaen kello 6,14 ja 22. Tänään voi tuntua omituiselta, jos hälytyksiä ei enää tarvita ja lääkkenoton sijaan odottelen kunnon vuotoa. Lääkärikäynnit on osuntut näiden hoitojen aikana aina iltapäivälle, joten työvuoroja on saanut muuttaa vapaapäiviksi jatkuvasti. Onneksi on vuorotyö, joka mahdollistaa vuoronvaihdon työkaverin kanssa, eikä keskelle päivää osuvat lääkäriajat ole tuottanut suurempaa stressiä.

Vielä olisi muutama tunti odottelua. Iltapäivästä selviää, että onko kyytiläinen vielä mukana. Tänään on raskausviikko 7+6. Jännittää ihan hulluna. Olen miettinyt että minkälainen on minun reaktio siinä kohtaa, kun lääkäri toteaa, mitä sitten ikinä toteaa. Minulla ei ole varmaa fiilistä kumpaankaan suuntaan. Viimeksi vuotoa tuli runsaammin perjantaina, lauantaina enää tuhrua. Tähän päivään asti Lugesteron on valunut puhtaan valkoisena. Ei kipuja, ei vuotoja. Ennen perjantaita oli tuhrua, ja edellinen verinen holahdus silloin pääsiäisen jälkeen torstaina. Vuotoa kesti melkein kaksi viikkoa jonkinlaisena.

Kirjoitan uudestaan illalla. Peukut pystyy. :)

perjantai 3. toukokuuta 2019

HCG nousee

Hcg oli tänään raskausviikolla 7+1: 39788. Kuulemma hyvin noussut viime viikkoisesta, ja viitearvoissa mennään. Kätilö sanoi lääkärin todenneen, että nyt joudutaan kaikki jännittämään ja odottamaan keskiviikon ultraa. Ilman kipuja tai lisääntyvää vuotoa emme voi päätellä mitään. Arvon perusteella ihan normaalisti etenevä alkuraskaus. Tänään vuotoa tuli kerran taas holahtaen ja sitten ei mitään. Tää on r-a-s-i-t-t-a-v-a-a! Onnellinen tietty että arvo nousee, mutta miksi ihmeessä pitää vuotaa. Tuli vähän semmoinen olo että lääkäri olisi ollut varma sen suhteen, että arvo on laskussa. Googlaamalla ei oikein löydy enää uutta luettavaa. :D Mitä mieltä te ootte tästä? Jostain luin et arvo tuplaantuisi kahden päivän välein, mutta voiko se olla edes mahdollista. Siihen nähden tuo arvo olisi matala, mutta hcg taulukosta katsottuna menee ihan siellä arvoissa.

Odottelua..

Uusi raskausviikko alkoi eilen. Heti eilen aamulla kävin labrassa ja siitä asti olen malttamattomana odotellut, että koska poliklinikalta ilmoitetaan hcg tulos. Lupasivat ilmoittaa tänään ja toivottavasti kurkkaavat mun labrat jo aamusta, koska tämä epätietoisuus on ihan hirveetä. Toisaalta tiedon saaminen heti aamusta tai vasta iltapäivästä ei muuta lopputulosta.
Viimeksi hoitaja soitti kertoakseen, että hcg oli sen yli 10000. Silloin oli raskausviikko 5+6. Nyt arvon pitäisi olla sitten jotain todella paljon enemmän, koska tänään on raskausviikko 7+1. Ihan hurjan myöhäiseen ajankohtaan on varattu tuo varhaisultra! Silloin on jo rv7+6. Kohdunulkopuolinen oirehtisi tuossa kohtaa jo aika varmasti.

Eilinen oli vuodon suhteen hyvä päivä. Vuoto ei lisääntynyt, vaikka reippaasti pyöräillen kävin labrassa. Lugesteronia en käynyt ostamassa enää enempää. Lugesteron riittää huomiselle aamulle asti. Käyn hakemassa huomenna lisää Lugesteronia, jos arvo on normaali raskausviikkoihin nähden. Sitten seuraava paketti riittää juuri varhaisultraan asti. Tässä mennään kyllä niin päivä kerrallaan. Jännittää ihan älyttömästi. Esikoisen raskausaikana sitä oli jotenkin hassun luottavainen (muistaakseni).

tiistai 30. huhtikuuta 2019

Odottelua

Oon tehnyt havaintoja vuotoon liityen. Kovemmassa rasituksessa vuotoa tulee, mutta rennon rauhallisesti ottaessa oli kolme täysin vuotamatonta päivää. Tänään heitin vaunulenkin lapsen ja koiran kanssa, jonka jälkeen Lugesteron tuli ulos taas tuttuna tuhruna. Kallistun hematooman puolelle, mutta mikä alunperin sen vuodon aloitti? Pitääkö Lugesteron ja Progesteron keskenmenovuodon poissa vai onko keskenmeno aina rajumpaa vuotoa, jota lääkkeetkään ei pidä poissa? Miten ihmeessä aika kuluu näin hitaasti. Perjantaihin tuntuu olevan ikuisuus. Huomenna voi alkaa laskemaan päiviä varhaisultraan, ollaan huomenna jo oikean kuukauden puolella. :) Toivottavasti tulen kertomaan, että arvo on ihan priimaa vuodoista huolimatta. Peukut pystyyn.

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Kuulumisia rv 6+4

Perjantaina sain viestin poliklinikalta, että torstaina 2.5 minun pitää käydä vielä uudestaan labrassa hcg- määrityksessä. Perjantaina 3.5 soittavat jatkoista. Tuntuu ettei aika kulu millään ja labraan on vielä ikuisuus. Katsotaan pääsemmekö ensi viikon ultraan vai onko hcg lähtenyt laskuun. Torstaina illasta verta tuli runsaammin, perjantaina aamusta pelkkää tuhrua ja sen jälkeen ei mitään. Olen kulkenut pikkuhousunsuojan kanssa, mutta mitään ei ole tullut. Jokainen vessareissu jännittää. Niin omituista vuotoa ollut etten oikein tiedä mikä oma fiilis raskauden suhteen on.

Nälkä on normaalia useammin ja illalla oon nukahtanut esikoista nukuttaessa, eli muutamia tunteja aikaisemmin kun yleensä menisin nukkumaan. Muuten tässäkään raskaudessa ei ole mitään muita oireita. Viime viikolla hcg arvon ollessa sen yli 10000 oireet oli täysin samat, eli oireiden lisääntymisestä tai katoamisesta en voi päätellä mitään.

Nyt mennään raskausviikolla 6+4. Annan itseni elää vielä raskausviikkoja. :) Perjantaina selviää taas vähän tämän raskauden tilannetta. Toivottavasti pikkuinen on vielä kyydissä. <3

torstai 25. huhtikuuta 2019

Mitä tää on?

Nyt alkoi sitten runsaampi vuoto. Kirkasta verta ihan pönttöön asti. Huomenna sitten taas soitto poliklinikalle. :( Ihan uskomatonta miten voi päivän aikana ekana olla onnellinen ja sitten taas epätietoisuutta. Ihme jos sisukas pakkasalkio pysyy kyydissä, kun vuotoa tulee tähän tyyliin.

hcg yli 10000

Kävin eilen aamulla labrassa. Puhelin ei soinut vielä kolmeen mennessä. Tottakai hakiessani lasta hoidosta puhelin soi ja soittajana "yksityinen numero". :D Kätilö kysyi vointiani ja pahoitteli myöhäistä aikaa soitolle. Arvo oli yli 10000, tarkempaa lukemaa hän ei sanonut, mutta kuulemma arvon mukaan "olet vahvasti raskaana". Kätilö ei puhunut sanallakaan keskenmenosta (toki tiedostan sen mahdollisuuden varsin hyvin), vaan pyysi minun luottamaan siihen, että todella monissa raskauksissa vuotoja tulee ilman, että raskaus keskeytyisi. Hän toivotti minut tervetulleeksi varhaisultraan silloin keskiviikkona 8.5. Jos kipuja tulee tai vuoto muuttuu runsaaksi, niin soittoa uudestaan poliklinikalle. Melkoinen jännitysnäytelmä.

Kiitos kaikille ihan valtavasti tsemppaavista kommenteista ja positiivisten tarinoiden jakamisesta, ihan uskomattoman hyvä mieli tullut niitä lukiessa. Toivottavasti jaan tuolloin kahdeksas päivä ultrakuvan sisukkaasta pikkutyypistä. <3

tiistai 23. huhtikuuta 2019

hcg

Sain lähetteen hcg- määritykseen. Huomenna käyn labrassa ja varmaan torstaina sitten on tulos tiedossa. Hoitaja lohdutti että alkuraskauteen voi kuulua runsastakin verenvuotoa. Toivottavasti kyse tässä vuodossa on vain jostain harmittomasta. Missään kohtaa vuoto ei ole ollut verenpunaista, vaan enemmänkin rusehtavaa. Välillä tulee enemmän ja toisinaan ei ollenkaan. Tottakai oon googlannut kaikki kohdunulkopuoliset, tuulimunat ja keskenmenot. Muutama onnistumistarina on myös tullut vastaan. Katsotaan mikä meidän tarina on. Minkälainen arvo edes on näillä viikoilla hyvä?

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Surettaa

Tänään aamulla tein eilen ostamani digitestin, koska olo on täysin oireeton. Esikoisesta olin myös oireeton, joten ihmettelen miksi olen niin huolissani. Varhain aamulla tehtyyn digitestiin ilmestyi tulos "raskaana 3+", olin onnellinen mennessäni aamuvuoroon, koska vielä maanantaina tulos oli "raskaana 2-3". Aamuvuorossa tunsin kuitenkin että nyt jotain holahti, ja niinhän sitä ruskeaa vuotoa oli tullut pikkuhousunsuojaan. Ihan pienesti on koko päivän tullut rusehtavaa tuhrua, lähinnä aamun Lugesteronin ja päivällä laitetun jälkeen. Itkettää, harmittaa, ärsyttää. Järki sanoo, että osa raskauksista vain menee kesken, mutta tuntuu tämä taas pahalta. Tänään olisi ollut kuukautisista laskettuna rv5+1 ja siirrosta rv5+3. Edellinen keskenmeno tapahtui raskausviikolla 6+2, muistaakseni.

Päivitän tilannetta, mutta nyt se ultra tuntuu niin kaukaiselta, vasta 8.5 on aika varhaisultraan. Lääkitystä pitää jatkaa vuodosta huolimatta, se luki poliklinkan ohjeissa. Laitan tiistaina viestiä poliklinikalle, mutta tiedän jo vastauksen olevan seuraava "näin varhaisessa vaiheessa emme voi tehdä mitään". Todennäköisesti saan ajan labraan hcg- mittaukseen. Siitähän sen sitten näkee, että lähteekö kuinka nopeasti laskemaan vai voisiko vuoto mitenkään olla sitä "normaalia" vuotoa. En edes uskalla mennä pissalle, kun pelkään että pönttö on verestä punainen.

Keskenmenon jälkeen tulee pitää ainakin se yksi taukokierto, eli syksyyn mennään ja pitkästi ennen seuraavaa siirtoa. :( Päivitän tilannetta varmasti tänne. Nyt vain odottelen..

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Aika varhaisultraan ja oireet ennen plussaa

Eilen oli virallinen testipäivä. Piti vielä eilen testata ihan tuon virallisen testipäivän vuoksi, ja todella nopeasti testiin ilmestyi plussa (Clear bluen plus testi). Enempää testejä ei ole, eli näihin testeihin on uskottava. Raskaana ollaan. <3 Sain eilen ajan varhaisultraan 8.5. Kolme viikko pitäisi vielä malttaa odotella. Ensimmäinen neuvola taitaa olla noihin aikoihin. Täytyy tänään soittaa neuvolaan ja varata ensimmäistä aikaa. Muistaakseni esikoisesta varhaisultra oli hieman aikaisemmin ja ensimmäinen neuvola sitten raskausviikolla kahdeksan.

Ilmoitin itseni työnantajan maksamaan koulutukseen ennen plussaa. Ajattelin mennä koulutukseen ja sopia sitten sen viimeisen koulutuskerran jotenkin. Viimeinen koulutuspäivä on nimittäin joulukuussa siinä kohtaa kun viimeksi olen ollut synnyttämässä. Toki tässä voi käydä vielä miten vaan, mutta vahvasti haluan uskoa, että tämä sisukas pakkasalkio pysyy mukana.

Listasin oireita ennen plussaa. Hymyilyttää tuo ensimmäinen, koska oikeasti se oli ihan hassu fiilis siellä Naistenklinikan vessassa. :)

PP0: Heti alkionsiirron jälkeen samanlainen tunne kuin esikoisesta PP6.  Naistenklinikan vessassa tuntui siltä, että alkio tarttui heti lujasti kiinni.
PP1: Alaselässä särkyä, todella hyvä mieli, vatsassa nipistelee.
PP2: Aamusta Lugesteronia laittaessa erilainen tunne. Fiilikset vaihtelee onnistuneen ja ei onnistuneen siirron välillä. Jospa nyt olisi meidän vuoro. Seitsämän on minun onnennumero.
PP3: Välillä on jotain pieniä nipistyksiä, mutta muuten olo on täysin normaali.
PP4: Ei mitään oireita.
PP5: Ei mitään oireita.
PP6: Ei mitään oireita.
PP7: Välillä varma fiilis siitä, että pikkuinen on mukana. Säännöllistä nippailua pitkin päivää. Ehkä arat tissit myös?
PP8: Vatsakipua, alkaako vuoto fiilis.:(
PP9: Tajuun ilmoittautuneeni työnantajan maksamaan koulutukseen, joka loppuu joulukuussa 2019. Jos oon raskaana, niin mun laskettuaika on laskurin mukaan aika lähellä viimeistä koulutuspäivää..
PP10: Tunne siitä että olisin raskaana.
PP11: Nipistelyä.
PP12: Digitestillä "pregnant 2-3".

Kuinkakohan nopeasti plussa olisi näkynyt, jos olisin testannut aikaisemmin? 

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Sisukas pakkasalkio

Aamulla tein digitestin ja testi oli positiivinen tekstillä "pregnant 2-3". Seitsemän siirtoa ja tämä oli meidän toinen positiivinen raskaustesti. Toivottavasti tämä meidän tarina luo uskoa niille, jotka saavat negatiivisia tuloksia toisensa jälkeen. Siirtoja tarvitaan joskus monta ennen positiivista tulosta. 

Esikoisen kanssa ollaan just katsomassa aamupiirrettyjä. Olen todella kiitollinen esikoisesta ja tämän aamuinen positiivinen testi tuntuu ihan uskomattomalta. Keräsin siirtopäivästä alkaen mahdollisia oireita, ja oireita on todella vähän. Siirtopäivänä tuntui nipistelyä ja seuraavana päivänä olen kirjoittanut alaselkäkivusta. Sitten on monta päivää ettei ole mitään oireita. Muutama päivä sitten oli nipistelyä, joka on jatkunut tähän päivään asti epäsäännöllisen säännöllisesti nipistelynä. Esikoisen raskaus meni lähes oireettomasti, joten tämä tuntuu hassulta että oikeasti jotain nipistelyä olen rekisteröinyt piinapäivinä. :) 

Maanantaina ilmoitan poliklinikalle positiivisen tuloksen, jonka jälkeen päivittelen sitten raskauskuulumisia tänne blogiin. Esikoinen on tammikuun lapsi ja nyt laskettuaika on joulukuun lopussa. Talvivauvaa odotamme siis toistamiseen. <3

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Vielä viikko

Huomenna on kulunut viikko siirrosta. Siirrosta seuraavina päivinä tuntui nipistelyä, mutta muuten olo on ollut täysin normaali ilman mitään mainittavia oireita. Testipäivään on viikko vielä. Aina tämä tuntuu menevän näin, että tämä ensimmäinen viikko menee melko nopeasti ja sitten vasta alkaa ne vaikeat päivät. En ole ostanut vielä yhtään testiä kotiin, mutta uskon testin ostettuani tekeväni testin joskus ensi viikon lopulla. Jännittää vaan että vuoto alkaa taas jo ennen testipäivää. Toivottavasti nyt olisi pikkuinen päättänyt tarrata lujasti kiinni. Esikoisesta minulla ei ollut mitään oireita, eli oireettomuus ei taida kertoa vielä mitään. Tietysti toivon kovasti, että olisimme nyt onnistuneet.

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Siirto

Tänään alkoi taas piinavat kaksi viikkoa. Testipäivä 15.4. Vielä ennen nukkumaanmenoa pistän Gonapeptylin. Toivottavasti meidän pieni aprillipäivän alkio tarraa lujasti kiinni. Yksi neljästä alkiosta sulatettiin ja kuulemma ilman menetettyjä soluja. Voiko blastosta enää tarkasti soluja edes erottaa? Ihan uskomatonta että tänään minuun siirrettiin meidän seitsämäs alkio. Useista siirroista huolimatta olen todella toiveikas. Saihan meidän esikoinenkin alkunsa vasta kolmannesta siirrosta. Nyt lähden nukkumaan ja päivitän piinapäivien kuulumisia sitten lisää myöhemmin.

torstai 28. maaliskuuta 2019

Aprillia aprillia..

Maanantaina on todennäköisesti siirto, jos aamupäivällä ei kuulu soittoa. Tänään alkoi Lugesteron ja sen rinnalla jatkuu edelleen Progynova. Progynovaa olen sietänyt muuten hyvin, mutta kasvojen iho kukkii kuin teinillä. En muista Zumenonista samaa, mutta pieni haitta tämä jos vain onnistumme tässä siirrossa (peukut pystyyn).
Gonapeptyliä pyysin siirron jälkeen, mutta katsotaan saanko sitä. Lääkärillä ei ollut mitään hajua, että mikä päivä se kuuluisi blastokystin siirron jälkeen pistää. Meidän alkiot on 5 päiväinen ja kolme kuusipäiväistä. Eikö sitten Gonapeptyl pistettäisi viisipäiväisen kohdalla seuraavana päivänä ja kuusi päiväisen kohdalla samana päivänä? Esikoisesta pistin tasan kolmen vuorokauden kuluttua siirrosta.

Otsikko tuli siitä, että meidän siirtopäivä on aprillipäivä! :) 

torstai 14. maaliskuuta 2019

Odottelua

Jännittävä nähdä että minkä pituinen kierto tästä tulee. Huomenna taitaa alkaa jo kolmosella alkava kiertopäivä. Joudumme pitämään vielä toisen taukokierron, jos uusi kierto alkaa vasta ensi viikon keskiviikkona, koska ultra osuisi sellaiselle päivälle että olen ihan toisella puolella suomea koulutuksessa. Nyt peukut pystyyn, että uusi kierto starttaisi nyt viikonloppuna tai sitten vasta viikon päästä. Täytyy selata vanhoihin teksteihin, että miten pitkiksi kierrot venyivätkään ensimmäisen IVF- hoidon jälkeen. Odottelua.

maanantai 25. helmikuuta 2019

Tauko

Nyt eletään taukokiertoa. Sain jo ohjeeksi ilmoittaa seuraavan kierron ensimmäisen päivän klinikalle, jotta ensimmäinen ultra saadaan varattua kiertopäivälle 10-12. Viimeksi pakastetunalkionsiirrossa minulla oli käytössä Zumenon niminen lääke kolmesti vuorokaudessa, mutta nyt lääkäri oli kirjoittanut Progynova nimistä lääkettä. Ymmärtääkseni ihan sama vaikuttava-aine. Sitten mukana tottakai Lugesteron ja todennäköisesti saan sen Gonapeptylin, jos kuulemma vaatimalla vaadin. :) Taidan vaatia.
Lääkkeelliset siirrot tehdään tälläkin kertaa niin, että aina pitää olla se yksi taukokierto. Nyt oli kieltämättä ihan tosi kiva pitää taukoa hormooneista, koska aloitin 2.1 tänä vuonna sen Synarelan, joten tälle vuodelle ei montaa lääkkeetöntä päivää ole ehtinyt tulla. Jospa sitä pääsisi taas odottelemaan talvivauvaa. <3

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Neljä

Perjantaina olin yhteydessä klinikkaan ja sain kuulla, että kaikki kolme jatkoviljelyyn jäänyttä alkiota on olleet pakastuskelpoisia. Ihan uskomatonta, että saimme tällä kertaa myös neljä alkiota pakkaseen. Ensimmäisessä hoidossa tulos oli täysin sama. Tuoresiirto ja neljä pakastealkionsiirtoa, yksi raskaus. Toivotaan samaa tällä kertaa. <3 Huomenna minun pitäisi saada ohjeet jatkoista. Jännää.

perjantai 15. helmikuuta 2019

Tauko

Klinikan ohjeiden mukaan tein tänään vielä tyylipuhtaan negan. Odotan vastausta lähettämääni kysymykseen, että mitä mahtoi käydä niille jatkoviljelyyn jäänneille alkioille. Yksi alkio ainakin on pakkasessa, joten mahdollisesti pääsisimme yhteen pakastealkionsiirtoon, jos tuo yksi selviää sulatuksesta. Nyt kuitenkin taukokierto, koska minulla pakastealkiot on siirretty lääkekiertoon. Kerran lääkäri halusi siirtää normaaliin kiertoon, joka oli mielestäni älytöntä. Ovulaatio tapahtui kierron lopussa (ehkä), vuoto alkoi pari päivää siirron jälkeen. :(
Lääkärien mielipide tuntuu olevan, että luonnolliseenkiertoon tehty alkionsiirto johtaa useimmiten raskauteen, mutta luotan oman fiilikseen ja tuohon touhukkaaseen lääkekiertoon siirrettyyn esikoiseen, että minun kohdallani järkevintä on lääkkeellinen pas. Toki olemme valmiita mihin lääkärit päätyvät. Mietin myös, että tällä kertaa ei ollut käytössä Gonapeptyliä, mahtavatko kirjoittaa seuraavaan siirtoon. :)

Erilaisten tunteiden kanssa mennään tällä kertaa. Samanlaista syvää surua ei nega tuonut, kun ennen esikoista. Toki haluaisimme valtavasti vielä kokea yhden raskauden, vauvan syntymän ja ehdottomasti olisi ihanaa nähdä esikoisemme isosisaruksena. Hän olisi mahtava isosisko. Kiitollisena tuosta yhdestä ihmeestä, en edes uskalla toivoa enempää. Toki tulemme käymään ainakin tuon yhden pakastealkionsiirron, ja mahdolliset muut siirrot. Viimeisen (?) kolmannen hoidon aloitus on vielä iso kysymysmerkki. Tänä vuonna sen ehtisimme vielä käymään, jos jono hoitoihin on vain sen 3kk. Toisaalta nyt pitää uskoa siihen pakastettuun sisukkaaseen alkioon.

Nyt taukokierto, ja kohti kevättä. :)

torstai 14. helmikuuta 2019

Ei tarrannut hippu

Otsikossa olennainen, eli tänään alkoi vuoto. Eilen laitoin viimeiset Luget, ja jotenkin se kroppa tiesi alkaa vuotamaan sitten jo tänään. Testipäivä olisi ollut maanantaina, mutta ei näytä olevan mitään testattavaa. Höh, mutta toivottavasti seuraava siirto olisi sitten se meidän siirto. Pakkaseen jäi se yksi alkio, jos mikään niistä kolmesta seurantaan jäänytstä ei päässyt pakkaseen. Tukokierto ymmärtääkseni nyt, koska minulla pakastealkionsiirto tehdään lääkekiertoon.

lauantai 9. helmikuuta 2019

Liian toiveikas?

Toivon kirjoittavani reippaan viikon päästä, että testi oli positiivinen ja etten ole luulosairas. Tänään aamulla minua kuvotti. Söin jugurtin, join kivennäisveden ja napsin eiliseltä jääneet karkit. Olo oli parempi. Vatsa oli sekaisin, mutta töissä liikkuu myös vatsatautia. Kuvotus on tervetullut, jos sen aiheuttaa raskaus. Toinen juttu on jatkuva jano. Muistan tosin edellisissä nega kierroissa janon tunteen, joka ehkä johtuukin Lugesteroneista, mutta pienesti myös olen mittinyt, että jos meillä olisikin ollut ihan älyttömän hyvä tuuri, ja olenkin raskaana. Siirrosta on tänään kulunut viisi päivää, alkiolla on ikää kymmenen päivää. Toivottavasti pikkuinen on vielä kyydissä.

perjantai 8. helmikuuta 2019

Oireena oireettomuus

Olen yrittänyt kuulostella mahdollisia oireita. Mielestäni minulla ei ole mitään oireita, eli ainoa oire on oireettomuus. Toisaalta on ollut lohduttavaa lukea tuolta vuoden 2016 postauksista, kun odotin esikoista ettei minulla ole silloinkaan ollut kuukautisten poisjäämisen lisäksi mitään muita oireita. Raskausaika oli minulle silloin kokonaisuudessaan todella helppoa aikaa.
Siirron jälkeen oli muutaman päivän jotain pientä nipistelyä, joka tietenkin toi toiveikkaan olon siitä, että pikkuinen olisi kiinnittynyt tai ainakin yrittänyt kiinnittyä. Vielä pitäisi malttaa monta päivää testipäivään. Onneksi ensi viikko menee arkena todella tiiviisti töiden parissa, mutta miten ihmeessä selviän siitä ensi viikon viikonlopusta testaamatta, kun testipäivä on vasta 18 päivä maanantai.

tiistai 5. helmikuuta 2019

Hippu kyydissä

Eilen pääsimme alkionsiirtoon. Yhdeksästä munasolusta kahdeksan hedelmöittyi normaalisti, ja eilen niistä kahdeksasta viisi oli vielä mukana matkassa. Kaksi alkiota oli saavuttanut jo blastokystivaiheen, joten toinen heistä meni pakkaseen ja toinen siirrettiin. Kolmen tilannetta seurataan vielä tähän tai huomiseen päivään asti. Eilen illalla olin ihan super väsynyt. Jännitin ihan hirveästi ettemme pääsisi siirtoon ollenkaan, mutta tulos olikin odottamaani parempi. Meillä on ainakin kaksi blastoa. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut näin pitkälle viljeltyjä alkioita. Toivottavasti nyt kohdussani oleva blasto tarraisi tiukasti kiinni. <3

Lugesteronituki jatkuu vielä ensi viikon puoleen väliin, ja raskaustestin saa tehdä maanantaina 18.2. Henkisesti tämä toinen IVF- hoito on ollut helpompi. Ainoastaan työn ja hoitojen yhteensovittaminen on ollut hankalaa. Meillä vielä sattui tähän rupeamaan esikoisen sairastelua, ja miehen töissä oli myös muutoksia. Ei ihan helpoin hetki lähteä hoitoihin, mutta nyt olemme jo voitonpuolella.

lauantai 2. helmikuuta 2019

Mietteitä

Maanantaina on edessä alkionsiirto. Edellisessä IVF-hoidossa alkiot pakastettiin jo kolmen päivän ikäisinä, ja tuoresiirto tehtiin myös kolmen päivän alkiolla. Tällä kertaa alkio on tuoresiirtopäivänä jo viiden päivän ikäinen. Kyseessä on meidän ensimmäinen ns. blastokystivaiheeseen viljelty alkio. Nyt jännittää kovasti maanantai, koska luin (virhe), että keskimäärin 40% hedelmöittyneistä (en tiedä vieläkään, että moniko hedelmöittyi) munasoluista kehittyy blastokystivaiheeseen.
Maanantaina toivon todellakin ettei puhelin soi. Eilen ei soinut, joten voin olla varma siitä, että ainakin yksi on hedelmöittynyt ja jatkanut jakautumista ainakin eiliseen asti.

Tänään alkoi Lugesteron 200mgx3. Lugesteronia käytetään 12 vuorokautta eteenpäin, eli ei edes raskaustestiin asti! Oli ihan hurjan kiva elää pari päivää ilman aikataulutettua lääkkeenottoa. Hoitojen aikana mietin aina niitä ihmisiä, joilla on säännöllinen lääkitys. Kai siihenkin tottuu? Synarela meni niin pitkään, että siihen jo melkein tottui. Vain yksi kerta unohtui, kun nukahdin illalla ennen sumutetta. Heräsin yöllä sitten sumuttamaan. :)

Ainoa mikä mietityttää tässä pitkässäkaavassa on tuo todella myöhäinen ajankohta siirrolle. Maanantaina on nimittäin jo kp24! Onko kiertopäivillä enää merkitystä, kun on jo muutenkin kierto sekoitettu kaikilla hormoneilla?


torstai 31. tammikuuta 2019

Punktion jälkeen

Eilen meillä oli aika punktioon heti aamusta. Punktio meni todella hyvin, eikä se tehnyt kipeää missään vaiheessa. Lääkitys taisi olla tällä kertaa todellakin kunnossa, koska päässä suhisi punktion aikana ja oli ihan hassu olo vielä hetki punktion jälkeen. :) Punktiossa ne pienet munasolut olivat kasvaneet hienosti niiden kolmen hyvän lisäksi. Saaliiksi saimme kymmenen(!!!) munarakkulaa, joista yhdeksän oli kypsiä! Vielä en ole kuullut, että moniko noista yhdeksästä sitten hedelmöittyi. Alkionsiirto menee tosiaan maanantaille, jolloin mahdollinen alkioon viiden päivän ikäinen. Meillä on käytössä semmoinen digihoitopolku tällä kertaa. Sinne pitäisi tulla tuloksia biologilta. Voitte arvata että kuinka monta kertaa olen jo kirjautunut avainluvuilla tämän aamun aikana. Osaako joku kertoa, että päivittävätkö biologit oikeasti tuota digihoitopolkua, vai tuhlaanko tunnuslukuja ihan turhaan? :D

perjantai 25. tammikuuta 2019

Heikko esitys

Tänään olen pistänyt yhdeksän ketaa Gonal-F:ää. Ultran tulokset oli heikot. Lääkäri ultrasi, mittasi ja näytti varsin tuskastuneelta. Nostetusta Gonal-F annoksesta huolimatta minulla oli vain kolme 14-15mm munarakkulaa!!! Neljä pienempää 11-12mm näkyi, mutta niiden kasvu isommiksi rakkuloiksi on vielä ihan epävarmaa. Melkoinen jännitysnäytelmä. Jatkan Gonalia vielä sunnuntaihin asti. Maanantaina pistän illalla Ovitrellen kello 22.00, ja kesiviikkona olisi punktio. Laihat oli tulokset, mutta onneksi edes nuo kolme. Tänään iltapäivästä lääkäri juttelee vielä biologin kanssa, että tehdäänkö ICSI, koska munasoluja on niin vähän. Siirto menee todennäköisesti vasta seuraavalle viikolle, mutta pitkä viljely ei minua haittaa. Ensimmäistä kertaa oli puhetta tuosta AMH- arvosta. Tämän päivän lääkärin sanoin "varsin matala, onneksi olette olleet ajoissa liikenteessä". Noiden sanojen jälkeen vain syvää kiitollisuutta tuosta vaunuissa nukkuvasta taaperosta. <3

tiistai 22. tammikuuta 2019

Nopea päivitys

Kävin eilen labrassa. Gonal-f annosta nostettiin 300IU asti. Jännittää perjantain ultra. Toivottavasti olisi tapahtunut hyvää kasvua ja limakalvo olisi myös riittävä. Tuntuu älyttömän suurelta tuo annos, ja arvo oli kuitenkin liian matala.

torstai 17. tammikuuta 2019

Gonal-f

Eilen oli käynti poliklinikalla. Käynti oli nopea ultraus ja reseptien tarkistus. Pistosopetusta en saanut, koska pistäminen oli vielä hyvässä muistissa edelliseltä kerralta. Gonal-f alkoi eilen annoksella 250IU. Tämä annos on 100IU enemmän kuin aikaisemmin. Jännittää ehkä vähän tuo annoksen suurentuminen, mutta onneksi tätä seurataan ensi viikon maanantaina verikokeella ja sitten ensi viikon perjantaina ultralla. Ennen ultraa ehdin pistää yhdeksän kertaa Gonalia ja Synarela annostusta laskettiin eilen puolella, eli yksi aamulla ja yksi illalla. Synarelasta ei ole tullut  mielestäni juurikaan oireita. Jännittävää, ensi viikon jälkeen on sitten todennäköisesti punktio, jos kaikki menee hyvin. Ovitrellen ostin jääkaappiin odottamaan, ja lääkekatto paukkui toissapäivänä jo tämän vuoden osalta.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Synarelaa takana viikko

Synarelan aloituksesta on kulunut nyt viikko. Lääkäri varoitteli jopa voimakkaista sivuvaikutuksista, mutta tähän mennessä olen "kärsinyt" ainoastaan kuumista aalloista ja aivastus herkkyydestä heti sumutteen laiton jälkeen. Ensi viikolla keskiviikkona on Gonal-f:n aloitukseen liittyvä ultra. Kaikki hoitoon tarvittavat lääkkeet olen tilannut apteekkiin valmiiksi, mutta nyt arvon että uskallanko hakea lääkkeitä ennen tuota ultraa, jos esimerkiksi kuukautisten alkaminen viivästyykin ja hoidot sen takia sitten siirtyisivät jonnekin kauemmas. Kallein osa tätä hoitoa on juuri tuo Gonal-f. Lääkekatto paukkuu jo heti tässä tammikuussa, joka toisaalta on ihan kiva juttu tällä kertaa, niin loppu vuoden lääkkeet saa sitten lunastettua sillä muutamalla eurolla per kerta. Viimeksi hoidot tehtiin loka/marraskuun taitteessa, joten tuon lääkekaton täyttymisen jälkeen minulle siitä ei ollut semmoista hyötyä. Toisaalta aivan sama, kun saimme mitä parhaimman lopputuloksen niistä hoidoista.

Poliklinikan vaihtuminen toi eteen tunteen siitä ettei olisi ikinä mitään lapsettomuushoitoja läpi käynytkään. Ihan eri kaavalla menee tämä pitkäkaava. Ensin odotimme elokuusta alkaen sitä, että uusi poliklinikka ottaa lähetteemme vastaan. Sitten odottelimme ensimmäistä aikaa. Aikaa odotellessa saimme soiton, että meidän hoidoista on jo niin kauan, että minulta tulisi ottaa kaikki lapsettomuushoitoihin tarvittavat alkulabrat (AMH, TSH..) uudestaan ja mieheni tulisi toimittaa oma näytteensä, koska muutamassa vuodessa meidän molempien arvoissa on voinut tapahtua muutoksia. Mieheni tilanne oli pysynyt ennallaan, ja minulla vain tuo AMH oli laskenut, mutta se ihan suhteessa ikäni kanssa. Edelleen olemme siis ilman selitystä lapsettomia. Toki lääkärit aina välillä heittävät ilmoille mahdollisia syitä mm. ovulaationi ei tapahdu läheskään joka kierrossa, AMH on hieman siinä viiterajoilla, että olisi vissiin kyseessä hiipuvatmunasarjat, ferritiini laahaa matalalla, mutta on viitearvoissa. Syön lisärautaa, koska kuukautiset saavat hemoglobiinin laskemaan ja se taas vaikuttaa rautavarastoon.

Mukava jakaa taas fiiliksiä näistä hoidoista täällä blogin puolella. Punktio jännittää, koska muistan viime kerrasta, että se punktiopäivä ja sitä seuraava eivät olleet helppoja päiviä. Nyt niiden päivien aikana on hoidettavana touhukas taapero. Pitää keksiä kaikkea mukavaa puuhaa noille päiville. Ehkä rakennamme olohuoneeseen patjoista pedin, ja pistämme taaperon suosikit pyörimään televisiosta. :) Tietysti television lisäksi muutakin puuhaa, mutta liikaa en pistä odotuksia noille päiville, että esimerkiksi ulkoilisimme ainakaan punktiopäivänä.

torstai 3. tammikuuta 2019

Synarelan aloitus

Minulla oli eilen käynti poliklinikalla, ja samalla alkoi tämän IVF- hoidon ensimmäinen lääke, Synarela nimeltään. Ensimmäisessä IVF- hoidossa oli lyhytkaava, mutta tällä kertaa lääkäri oli sitä mieltä, että pitkällä kaavalla voisi saada parempia tuloksia. Hassusti sanottu, koska tuolla lyhyellä kaavalla saimme sen kaikista parhaimman tuloksen, eli meidän esikoisen. 
Synarela jatkuu aina 16.1 asti, jolloin on seuraavan ultran vuoro. Ennen tuota päivämäärää pitäisi tulla vielä yhdet kuukautiset. Tuolla käynnillä alkaa Gonal-f annoksella 250 tai 300UI, joka on paljon enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Ensimmäisessä IVF- hoidossa annostus oli maltillinen 150IU ja muutamat viimiset päivät 200IU. Toistaiseksi Synarelasta ei ole tullut oireita. Katsotaan koska ne alkaa.