Tauko

Klinikan ohjeiden mukaan tein tänään vielä tyylipuhtaan negan. Odotan vastausta lähettämääni kysymykseen, että mitä mahtoi käydä niille jatkoviljelyyn jäänneille alkioille. Yksi alkio ainakin on pakkasessa, joten mahdollisesti pääsisimme yhteen pakastealkionsiirtoon, jos tuo yksi selviää sulatuksesta. Nyt kuitenkin taukokierto, koska minulla pakastealkiot on siirretty lääkekiertoon. Kerran lääkäri halusi siirtää normaaliin kiertoon, joka oli mielestäni älytöntä. Ovulaatio tapahtui kierron lopussa (ehkä), vuoto alkoi pari päivää siirron jälkeen. :(
Lääkärien mielipide tuntuu olevan, että luonnolliseenkiertoon tehty alkionsiirto johtaa useimmiten raskauteen, mutta luotan oman fiilikseen ja tuohon touhukkaaseen lääkekiertoon siirrettyyn esikoiseen, että minun kohdallani järkevintä on lääkkeellinen pas. Toki olemme valmiita mihin lääkärit päätyvät. Mietin myös, että tällä kertaa ei ollut käytössä Gonapeptyliä, mahtavatko kirjoittaa seuraavaan siirtoon. :)

Erilaisten tunteiden kanssa mennään tällä kertaa. Samanlaista syvää surua ei nega tuonut, kun ennen esikoista. Toki haluaisimme valtavasti vielä kokea yhden raskauden, vauvan syntymän ja ehdottomasti olisi ihanaa nähdä esikoisemme isosisaruksena. Hän olisi mahtava isosisko. Kiitollisena tuosta yhdestä ihmeestä, en edes uskalla toivoa enempää. Toki tulemme käymään ainakin tuon yhden pakastealkionsiirron, ja mahdolliset muut siirrot. Viimeisen (?) kolmannen hoidon aloitus on vielä iso kysymysmerkki. Tänä vuonna sen ehtisimme vielä käymään, jos jono hoitoihin on vain sen 3kk. Toisaalta nyt pitää uskoa siihen pakastettuun sisukkaaseen alkioon.

Nyt taukokierto, ja kohti kevättä. :)