Taukokierron mietteitä

Taukokiertoa on takana 19 päivää.. Seuraavaan kiertoon määrätyt lääkkeet ovat vielä apteekissa, mutta viimeistään viikon tai kahden päästä käyn ne hakemassa. Toivon kovasti ettei tämä kierto venyisi ihan järkyttävän pitkäksi, koska nyt haluaisin ihan oikeasti jatkaa hoitoja. Haluaisin jo istua junaan, ja lähteä hakemaan "kyytiin" meidän seuraavaa alkiota. Helmikuusta tulee jännittävä, mutta myös varmasti raskas. Jännittäminen ei ole kivaa, mutta sitä on varmasti luvassa uuden lääkkeen (Zumenon), tulevan ultran, alkion sulatuksen, ja mahdollisen siirron muodossa. Jännittäminen.. Se yksi epämukavimmista tunteista.

Helmikuun puolessavälissä kiertopäiviä on reippaasti yli kolmekymmentä, joten oikeasti ensimmäinen alkion sulatus ja siirto osuu ajallisesti maaliskuun alkuun..? Jos kaikki neljä alkiota selviytyy sulatuksesta siirtoon asti, ja kuukautiskierrot pysyisivät maltillisina, niin kesäkuussa siirrettäisiin meidän viimeinen alkio ensimmäisestä IVF:stä. Toivomme toki ettei kaikkia alkioita joutuisi käyttämään, vaan raskaus alakaisi aikaisemmin.

Tiistain ultrasta asti olen murehtinut hieman sitä, ettei tässä kierrossa tapahdu ovulaatiota. Olen lukenut jo kaikenlaisia tekstejä hiipuvista munasarjoista, kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista, jotka voivat aiheuttaa kuukautisten epäsäännöllisyyttä ja ovulaation puuttumista. Fiksua lukea em. artikkeleita..

Nyt vain toiveikkaana kohti seuraavaa kiertoa. Kyllä ne kuukautiset vielä joskus alkaa. :)

Ei siirtoa

Otsikossa se olennainen, eli tämän kierron aikana emme pääse pakastetun alkion siirtoon. Kummassakaan munasarjassa ei ollut johtofollikkelia, eikä kohdun limakalvo saanut lainkaan kehuja. Lähinnä minua harmittaa se ettei luonolliseen kiertoon päästy kokeilemaan siirtoa, ja tietysti sekin harmittaa, että ultran perusteella tästä on tulossa taas pitkä kierto. 

Seuraavassa kierrossa meidän hoidot jatkuvat lääkkeellisenä. Kierron toisena vuotopäivänä aloitan Zumenon 2mg tabletit. Minun annostus on yksi tabletti kolmesti vuorokaudessa. Kuukautisten alkaessa soitan poliklinikalle, ja varaan ajan ultraääneen kiertopäivälle 10-14. Ulraääni tehdään siksi, että varmistutaan limakalvon riittävästä paksuuntumisesta. Ultran perusteella sovitaan sitten alkionsiirtopäivä, sekä keltarauhashormonilääkityksen (Crinone) aloittaminen. 

Meidän alkiot on pakastettu yksittäin, eli sulatuskin tapahtuu yksi kerrallaan. Lääkärin mukaan 70% pakastetuista alkioista selviytyvät sulatuksesta. Meidän kohdallahan tuo tarkoittaisi sitä, että ainakin yksi alkio ei ole siirtokelpoinen. Jännittävää nähdä, että kuinka meidän käy. Kohtahan olemme kesässä, jos emme vielä seuraavassakaan päästä siirtoon, ja tämä kierto on pitkä. 

Lääkäri kysyi mielipidettämme kahden alkion siirtoon, mutta toistaiseksi haluamme siirrettävän vain yhden alkion kerrallaan. Kahden alkion siirrossa on kuitenkin omat riskinsä, joten yritetään nyt vielä tässä kohtaa yhden alkion siirtoa, vaikka ei meillä kaksosraskautta vastaan ole mitään. :) 

Lääkkeellisessä kierrossa lääkkeinä tulee olemaan tuo Zumenon, Crinone ja sitten siirron jälkeen se Gonapeptyl. Ultria pitäisi olla vain yksi ennen siirtoa, mutta niinhän piti tässäkin kierrossa olla. Tosin tykkään kovasti meidän polin hoitajista, joten ei siellä ole ikävä vierailla, vaikka tosin toisenlaisissa merkeissä noiden hoitajien näkeminen olisikin mukavampaa. 

Tänään sain kehotukseksi, että viikonlopuksi ostaisin pullon punkkua, kun kerrankin voi ihan huoletta nauttia hyvää viiniä. :P Taidan toimia "ohjeen" mukaan, ja rentoutua oikein kunnolla. Mietin myös varaavani ajan hiusten värjäykseen, kun olen sitäkin nyt lykännyt hoitojen takia.. Hassu minä. 

Hitaasti hyvä tulee?

Tänään oli tarkoituksena käydä lapsettomuuspoliklinikalla ensimmäisessä (ja ainoassa) pas ultrassa. Ultraajan sanoin "ihan kierron alussa ollaan", eli limakalvo oli ohuen ohut eikä kummassakaan munasarjassa ollut selkeää johtofollikkelia. Pitkän ultrauksen jälkeen kummaltakin puolelta löytyi 8mm follikkelit, mutta nekin oli juuri ja juuri tuon 8mm kokoisia.
Uusi ultra tiistaina, ja sen jälkeen pääsen toivottavasti tikuttamaan ovulaatiota. Jos follikkelit kasvaa sen 1,5-2mm päivässä, niin tiistaina follikkelin/follikkeleiden koko on maksimissaan 16mm. Hyvällä tuurilla ohitamme siirron kannalta ikävät päivät, eli tiistain ja keskiviikon. :P Tänään minua ultrasi uusi lääkäri, joka vakuutti lääkkeettömän kierron onnistumisprosentin olevan tutkitusti lääkkeellistä hieman parempi.. Nyt meinaa usko loppua, kun tämä homma käy näin jännittäväksi. Tästä kierrosta lääkäri odottaa taas sellaista normaalia pidempää, joten eihän tässä voi kun odottaa. :) Nyt toivon follikkeleiden kasvavan juuri sopivasti tiistain ulraan mennessä. Ja tietysti se hyvä limakalvo on aina plussaa.

Keskustelu

Ystävä: Mun serkku kävi sellaisissa hedelmöityshoidoissa, ja ne sai silloin tytön.

Minä: Ok.. 

Ystävä: Ehkä teidänkin kannattais jo mennä ihan niihin HEDELMÖITYSHOITOHIN.

Minä: Mmmm..

Ystävä: Nyt se mun sekku odotaa toista lasta.

Minä: Mmmm..

Ystävä: Voitko uskoa että se toinen lapsi on periaattessa tehty samaan aikaan ***** (tytön nimi) kanssa, kun tää mitä mun serkku nyt odottaa, niin on semmoine pakastealkio. Niillä on pakkasessa lisääkin niitä sisaruksia, mut nyt niiden lapsiluku on kuulemma täynnä.

Tuon keskustelun kävin hetki sitten yhden ystäväni kanssa joka tietää, että meillä yritetään lasta.. Tietää myös sen, että sitä lasta on yritetty kaikki nämä melkein neljä vuotta. Hänen lapsi täyttää parin kuukauden päästä kolme. Tuo valoittava kolmevuotias on saanut alkunsa heti ensimmäisestä kierrosta, kun ehkäidy jätettiin pois. Ystäväni miettii oikeaa ajankohtaa toiselle lapselle ja toivookin kovasti, että olisimme samaan aikaan raskaana. Ystävälläni on vain sellainen toive ettei lapsi numero kaksi syntyisi talvella. Onhan se nyt vaan ikävää pukea vauvaa toppapukuun. 

Tästä taisi tulla tämän blogin ensimmäinen hieman katkera teksti, mutta joskus ihmisten ajattelemattomuus pistää vain mielen matalaksi. En sitten viitsinyt kertoa ystävälleni meidän hedelmöityshoidoista tai siitä, että olemme olleet lapsettomuustutkimuksissa, ja diagnoosi on selittämätön. Periaatteessa voin tulla raskaaksi ihan milloin vain, mutta niin ei vain käy. Voi kun ottaisinkin sen toppapukuun puettavan vauvan vastaan ihan koska vaan..

...

Uuden kierron alettua ja eilisen poliklinikka puhelun jälkeen olen miettinyt kovasti sitä, jos siirto osuisikin viikonlopulle. Onko se enää kolmen ja puolenvuoden lapsettomuustaivaleen kohdalla iso juttu, jos siirtoon pääsisikin vasta seuraavassa kierrossa..? Olen kahlannut läpi netin keskustelupalstoja etsien onnistumistarinoita lääkkeettömästä pakastealkionsiirrosta. Useilla on kokeiltu ensimmäisessä ja toisessa kierrossa lääkkeetöntä, mutta useimmiten onnistuttu saamaan raskaus alulle lääkkeellisessä kierrossa. Mistähän moinen johtuu?

Yritän ajatella jatkuvasti positiivisesti siitä, että joku niistä meidän neljästä alkiosta selviää sulatuksesta ja tuo meille sen kauan kaivatun lapsen. En anna ajatustakan tässä kohtaa sille, että joutuisimme käymään koko hoidon läpi uudestaan, koska ajallisesti seuraava hoito menee varmaan tämän vuoden loppuun tai alkuvuoteen 2017. 

Tämän IVF- hoidon aikana olen kokenut myös erikoista pelkoa. Pelkään tulevani raskaaksi, koska pelkään ihan älyttömästi uutta keskenmenoa. Olen miettinyt, että voiko tuo vahva pelko estää onnistumisen näiden hoitojen aikana. Aikaisemmin olen vain toivonut tulevani raskaaksi, mutta nyt toiveeni on muuttunut siihen, että haluan elävän lapsen syliini asti. Osaisinkohan edes nauttia raskausajasta? Mielestäni on omituista pelätä jotain sellaista, jota toivoo kovasti..

Olen myös ajatellut, että jos emme onnistu vielä tässä kierrossa, niin ehkä seuraava on se meidän kierto. Huvittavaa sinäänsä, että jaksan edelleen uskoa aina seuraavan kierron olevan se meidän kierto, vaikka lapsettomuutta on takana jo hyvän aikaa. Hoitoja ei toki ole vielä montaa takana. :) Letrozolien kohdalla olin ihan varma ettemme onnistu, mutta niinpä juuri niiden ansiosta se ainoa keskenmennytkin raskaus saatiin alkuun. Pakkohan minun on siis uskoa meidän pakastealkioihin.

Viikon päästä olen hieman enemmän perillä taas näistä meidän hoidoista, kun tieni vie poliklinikalle ultrattavaksi. Hirveästi toiveita tähän kiertoon, koska ultrassa toivon näkeväni hienosti kasvaneen limakalvon ja hyvän johtofollikkelin. Tuon ultran jälkeen toivon ovisplussaa oikealle päivälle, ja sitten aletaan pitämään peukkuja meidän pakkaspojille/tytöille. :) Kyllä pitää olla hyvä tuuri, jos nuo kaikki toiveet toteutuisivat. Siirron jälkeen uskallan vasta toivoa raskautta.. 

Ihanaa viikonloppua kaikille!

weheartit

Taukokierrosta ensimmäiseen pakastealkionsiirtoon

Tänään loppui taukokierto! Soitin poliklinikalle iltapäivällä, ja sainkin ensimmäisen ultraäänen ensi viikon perjantaille. Ensi viikon perjantai on kp10. Hoitaja mietti taas lääkkeettömän ja lääkkeellisen hoidon välillä, kun nuo kierrot on epäsäännöllisiä toisinaan. Hoitajan kanssa päädyimme kuitenkin lääkkeettömään, mutta mahdollisesti seuraava tehdään sitten lääkkeelliseen, jos tämä ensimmäinen ei nyt onnistuisikaan.

Sen verran heittoa on minun kierroissa,  ja ovulaatioplussien ajankohdissa, että tässä voi käydä ihan miten vaan.  Toivon tietysti kovasti, että ovulastiotesti antaisi minulle hymyn sellaisena päivänä, että siirto ei osuisi viikonlopulle.
Saadessani hymyn oikeana päivänä ruvetaankin jännittämään, että saadaanko pakkasesta mitään siirrettävää. :)

Eilen minulta poistettiin yksi viisaudenhammas sieltä ikenen sisältä. Toimenpide oli nopeasti ohi, ja kunnon puudutuksen vuoksi en tuntenut juuri ollenkaan kipua. Tänään poski on kovasti turvoksissa, ja syöminen hieman hankalaa. Pettymykseksi ikenen sisällä muhii vielä poistettavia viisaudenhampaita. Luulin että eilen olisin päässyt kaikista eroon, mutta nuo poistetaankin yksitellen. Minulla on nimittäin kuvien perusteella kaikki viisaudenhampaat juuresta hermoon kietoutuneita (tuolle oli joku hienompikin nimitys). Onneksi hampaiden poistoille tehtiin suunnitelma, mutta tämä vaikuttaa todennäköisesti tuleviin hoitoihin.
Seuraava poisto on huhtikuussa, joten katsotaan mikä on silloin meidän tilanne. :) Nyt sain lääkkeiksi Kefexinin ja Panacodin, jotka ymmärtääkseni eivät ole vaaraksi raskauden aikana..? Toki en haluaisi raskaana syödä mitään lääkkeitä.

Taidan kysyä lapsettomuuspolin lääkärin mielipidettä, että käynäkö ensin tuon hammas rumban läpi, ja jatkaisimme hoitoja sen jälkeen. Ajallisesti noiden kolmen hampaan poistoon menee reilusti yli kesän, kun en ole kiireellinen hoidettava, kun hampaat eivät ole tulehtuneet tai huonossa kunnossa. Toki ne poistetaan ripeästi, jos rupeavat vaivaamaan.
Tosin tuntuisi hassulta lykätä hoitoja nyt, kun on pakkasessa alkiota.  Pakollinen odottelu tulee kuitenkin siinä kohtaa, jos joudumme tekemään toisen IVF-hoidon alusta asti. Jonoon päästessä odottelua on maksimissaan 6kk.

No.. ne niistä viisaudenhampaista. :) Muuten hampaat on hyvässä kunnossa, ja seuraavan hammastarkastuksen saan varata vasta syksyllä 2017.. Tai hammaslääkärin sanojen mukaan "sitten kun tulet raskauden aikaiseen maksuttomaan hammastarkastukseen". :) Ihana hammaslääkäri. Ja yllättävän rennosti kerroin hammaslääkärille meidän lapsettomuudesta.

Pahoittelut kirjoitusvirheistä.. Naputtelin tätä postausta sängyssä Panacodin vaikutuksenalaisena.. :D Vielä lopuksi täytyy mainita, että tuntuu hyvältä jatkaa hoitoja. Hyvää teki taas taukokierto

Hiljaista

Havahduin eilen illalla siihen, että tämän vuoden verokorttiin pitäisi tehdä muutoksia. Havahtuessani tuohon verokortti asiaan tajusinkin hyvin pian, että minun tämän vuoden kalenteri on keittiön kulmakaapissa lähes käyttämättömänä. Jos jotain hyvää taukokierroista niin mieli ainakin lepää, kun ei tarvitse kalenteri kädessä kulkea joka paikkaan, ja laskea päiviä lääkityksien aloituksille ja ultraäänille.

Kiertopäivät etenevät edelleen omaa tahtiaan, eikä uuden kierron ensimmäinen päivä taida olla enää kovinkaan kaukana. Lauantaista asti on nimittäin tiputellut säännöllisen epäsäännöllisesti jotain pientä aina vessareissuilla. Kiertopäivä ykkösestähän lähtee käyntiin meidän ensimmäinen pas! :) 

Olen myös helpottunut, että uusi kierto starttaa vasta huomisen jälkeen tai huomenna, koska minulta poistetaan viisaudenhampaita kirurgisesti (onkohan oikea termi?) tällä viikolla. Mistään nukuttamalla tehtävästä hammasoperaatiosta ei ole kysymys, mutta tuolta ikenen sisältä ne viisaudenhampaat poistetaan, kun eivät ole vielä tähän ikään suostuneet tulemaan ikenen läpi. Kuulemma niiden poistamatta jättämisestä saattaisi koitua myöhemmin ongelmaa. Tiedä sitten, mutta nyt on ainakin ajallisesti hyvä hetki ne poistaa, kun ei ole mitään estettä poistamiselle. 

Tuon operaation ajan jouduin nimittäin perumaan viime kuussa, koska en uskaltanut ottaa sitä riskiä, että olisinkin raskaana ensimmäisen IVF:n tuoresiirrosta. Ymmärtääkseni nimittäin tuosta operaatiosta tulee automaattisesti jokin antibiootti tulehdusriskin vuoksi. Kävin marraskuussa laajassa hammastarkastuksessa, joten nyt olisi tarkistettu sekin seikka, että täällä olisi terve suu raskauden ajaksi. :P

Miehen kanssa olemme miettineet talvilomalle tekemistä. Hoidoista huolimatta päätimme tehdä ainakin jonkin pienen matkan. Meidän tuurillahan tuohon talviloman kohdalle osuu jokin ultra tai siirto, mutta sen riskin päätimme nyt kuitenkin ottaa. 

Kesäkuussa tulee myös täyteen neljä vuotta ehkäisyn lopettamisesta! Miten minusta tuntuu, ettei siitä voi olla jo niin kauan. Pian neljä vuotta, ja vain yksi keskenmenoon päättynyt raskaus. Huhheijaa.. Ei kyllä silloin viimeisiä e-pillereitä napsiessa tullut mieleenkään, että lapsiperhearjen sijaan sitä käytäisiin hedelmöityshoidoissa.

Näillä ajatuksilla kohti uutta viikkoa, ja toivottavasti pian kohti uutta toiveikkaampaa kiertoa!

Uuden kierron odottelua

Taukokiertoa on takana jo lähemmäs kolmekymmentä päivää. Tarkemmin laskettuna tänään on päivä numero 25, eli vielä hetki pitää odottaa uuden kierron alkua, mutta kieltämättä tämä taukokierto meni melko nopeasti. Jouluun ja uuteen vuoteen liittyvät kiireet tekivät varmasti tämän, etten ole oikeastaan ehtinyt miettiä hirveästi tulevaa hoitoa. Tässä viime päivien aikana olen miettinyt, että jos tämä ensimmäinen pakastealkionsiirto peruuntuu esimerkiksi sen vuoksi etten löydä ovulaatiota, niin onkohan seuraava yrityskierto automaattisesti lääkkeellinen? Tarkistetaanko yleensä lääkkeettömässä kierrossa verikokeella, että ovulaatio on tapahtunut?

Seuraavalle polikäynnille on kyllä paljon kysymyksiä mielessä, mutta mistä vetoa että olen unohtanut puolet kysymyksistäni siihen poli kertaan mennessä. Myös se mietityttää, että tehdäänkö nuo siirrot peräkkäisissä kierroissa, vai onko näidenkin kohdalla aina yksi taukokierto?
Soittaessani polille tuoresiirron negasta hoitaja kertoi ensimmäisen (ja ymmärtääkseni ainoan) pas. ultran olevan kp12. Peruuntuuko siirto jo pelkästään siitä, jos tuo ultra osuu viikonlopulle? Letrozole kierroissa muistan ulran olleen joskus perjantaina hieman liian aikaisin, jos ulra muuten olisi osunut viikonlopulle.

Meille ei ole tullut mitään kirjettä niistä meidän neljästä pakastetusta alkiosta. Onko se ihan yleinen käytäntö, että pakastetuista alkioista tulee joku kirje kotiin? Alkioiden luokituksistakaan minulla ei ole mitään hajua, mutta ymmärtääkseni kaikki pakastetut olivat jollain mittapuulla "hyviä", koska päätyivät kerta pakkaseen niiden muiden alkioiden joukosta.

Miten minusta tuntuu, että säännöllisesti minun tekstit loppuvat lauseeseen "nyt vain uutta kiertoa odottelemaan". :)

Uusi vuosi 2016

Uuden vuoden kunniaksi päätin järjestellä seuraamani blogit siten, että lapsettomuushoidoissa olevat ovat yhden otsikon alla, ja sitten hoidoilla onnistuneet ovat toisen otsikon alla. Kolmannen otsikon alle laitan muutamia blogeja, jotka ovat muuten minun suosikkeja. Sain myös inspiksen tehdä tuon "esittelytekstin" tuohon minun nimeni alle. :) Sellaiset blogit poistin, jotka eivät ole päivittäneet blogiaan yli vuoteen. Nyt voi omaa blogiaan suositella lukulistalleni! Myös hoidoilla onnistuneet ovat tervetulleita.
Muutenhan täällä odotellaan jo malttamattomana ensimmäistä pakastealkionsiirtoa. Uuden kierron alkaessa otan taas yhteyden lapsettomuuspoliklinikkaan, ja sitten suunnitellaan aika ultralle ja mahdolliselle siirrolle. Uskon olevani ihan "hermoraunio" siinä kohtaa, kun tiedän alkioiden sulatuksen alkaneen. Minkälainen kato on yleensä noilla pakastetuilla? Oman jännityksensä tuo myös lääkkeetön kierto, koska siirtoa ei tehdä viikonloppuna. Sairaan jännittävä vuosi tulossa!

Vuosi 2016 tuokoon mukanaan paljon onnellisuutta, ja paljon pieniä ihemeitä kaikille lapsettomille. Ja tietysti myös niille, jotka toivovat sitä toista tai kolmattakin. :) Perus toive on tietysti se, että kaikki läheiset ja itse pysyisimme terveenä, eikä kenestäkään rakkaasta joutuisi luopumaan.