Ei siirtoa

Otsikossa se olennainen, eli tämän kierron aikana emme pääse pakastetun alkion siirtoon. Kummassakaan munasarjassa ei ollut johtofollikkelia, eikä kohdun limakalvo saanut lainkaan kehuja. Lähinnä minua harmittaa se ettei luonolliseen kiertoon päästy kokeilemaan siirtoa, ja tietysti sekin harmittaa, että ultran perusteella tästä on tulossa taas pitkä kierto. 

Seuraavassa kierrossa meidän hoidot jatkuvat lääkkeellisenä. Kierron toisena vuotopäivänä aloitan Zumenon 2mg tabletit. Minun annostus on yksi tabletti kolmesti vuorokaudessa. Kuukautisten alkaessa soitan poliklinikalle, ja varaan ajan ultraääneen kiertopäivälle 10-14. Ulraääni tehdään siksi, että varmistutaan limakalvon riittävästä paksuuntumisesta. Ultran perusteella sovitaan sitten alkionsiirtopäivä, sekä keltarauhashormonilääkityksen (Crinone) aloittaminen. 

Meidän alkiot on pakastettu yksittäin, eli sulatuskin tapahtuu yksi kerrallaan. Lääkärin mukaan 70% pakastetuista alkioista selviytyvät sulatuksesta. Meidän kohdallahan tuo tarkoittaisi sitä, että ainakin yksi alkio ei ole siirtokelpoinen. Jännittävää nähdä, että kuinka meidän käy. Kohtahan olemme kesässä, jos emme vielä seuraavassakaan päästä siirtoon, ja tämä kierto on pitkä. 

Lääkäri kysyi mielipidettämme kahden alkion siirtoon, mutta toistaiseksi haluamme siirrettävän vain yhden alkion kerrallaan. Kahden alkion siirrossa on kuitenkin omat riskinsä, joten yritetään nyt vielä tässä kohtaa yhden alkion siirtoa, vaikka ei meillä kaksosraskautta vastaan ole mitään. :) 

Lääkkeellisessä kierrossa lääkkeinä tulee olemaan tuo Zumenon, Crinone ja sitten siirron jälkeen se Gonapeptyl. Ultria pitäisi olla vain yksi ennen siirtoa, mutta niinhän piti tässäkin kierrossa olla. Tosin tykkään kovasti meidän polin hoitajista, joten ei siellä ole ikävä vierailla, vaikka tosin toisenlaisissa merkeissä noiden hoitajien näkeminen olisikin mukavampaa. 

Tänään sain kehotukseksi, että viikonlopuksi ostaisin pullon punkkua, kun kerrankin voi ihan huoletta nauttia hyvää viiniä. :P Taidan toimia "ohjeen" mukaan, ja rentoutua oikein kunnolla. Mietin myös varaavani ajan hiusten värjäykseen, kun olen sitäkin nyt lykännyt hoitojen takia.. Hassu minä. 

pp3

Musiikki on ollut tämän lapsettomuuden aikana vahvasti läsnä. Välillä olen löytänyt voimaannuttavia biisejä, toisinaan kuunnellut tahallisesti(?) biisejä, jotka vetävät mielen vielä matalammaksi (esimerkkinä. Arttu Wiskari - Ikuisesti kahdestaan tai Jenni Vartiaisen - Minä sinua vaan). Tahallisella tarkoitan tilanteita kun on jo muutenkin kyynelhanat auki, ja lapsettomuus ottaa päähän kovasti.
Tänään purskahdin kuitenkin nauruun pistäessäni Gonapeptylin.. Radiosta soi nimittäin Jonne Aaroni - Ota mut. Laulussahan lauletaan "tartu jo kii, anna kaikelle tarkoitus". Mitäpä muuta siinä kohtaa olisin toivonut kuin, että "tartu hippu kii!". <3
Miehen mielestä olen ollut hirmu rauhallinen koko tämän hoidon ajan. Mies on edelleen sitä mieltä, että Terolut on ihan "helvetin karsea" lääke, eikä hän haluaisi minun syövän sitä kuin ihan välttämättömässä tilanteessa. Terolut, jos jokin pistää minut aivan sekaisin. Kiukuttelen, itken ja kerran jopa olin heittämässä meidän televisiota lattialle, kun vaan vitutti. Terolut ei tosiaan sopinut minulle, mutta nyt viime kierrossa nuo mielialanmuutokset oli kyllä lievempiä, kun jouduin Teroluteilla uuden kierron aloittaa.

Tänään pieni alkiomme on kuuden vuorokauden ikäinen. Pian olisi aika tarrautua kiinni kohtuuni. Siirtopäivänä oli kyllä jännittävää katsoa sitä katetrista lähtevää vettä(?) ja ajatella, että siellä se minun ja mieheni yhteinen "tuotos" on. Olin myös ylpeä, että ihan oikeasti meidän solut ainakin hedelmöittyvät! Nyt olen vihdoinkin päässyt ainakin jotenkin irti siitä katkeruudesta, että emme saa lasta aikaiseksi perinteisin keinon vaan siihen tarvitaan ihan oikeasti laboratorio ja meidän lisäksi muita ihmisiä. Vaikeinta oli ehkä silloin joskus ne hetket, kun piti kertoa omia henkilökohtaisia asioita (kuinka usein harrastatte seksiä jne..) useammille hoitoalan ammattilaisille. Sitä tuli levitettyä haarat useammalle ihmiselle, jotka lopuksi totesivat meidän lapsettomuuden syyn olevan selittämätön. Edelleenkään en ole varma, että olisiko ollut helpompaa saada jokin syy vai tämä selittämätön diagnoosi?

Tässä muutamien viikkojen aikana olen ajatellut lämmöllä niitä henkilöitä, jotka ovat auttaneet ensin selvittämään meidän lapsettomuuden syytä, ja varsinkin niitä henkilöitä jotka ovat tukeneet meitä tämän pitkältä tuntuneen matkan aikana. Tänään tuntuu tosiaan siltä, että olemme entistä pidemmällä oli lopputulos sitten mikä tahansa.

Nappasin tänään kuvan tuosta viimeisestä, eli 18:sta pistoksesta! Nyt on sitten pistämiset pistetty tältä erää. :) Ajattelin jo tänään kiikuttaa nuo kaikki "lääkejätteet" apteekkiin. Lugesteronit harmittaa hieman, kun jäivät käyttämättä. Onneksi en kaikkia paketteja kuitenkaan ottanut ulos apteekista. Tänään käyn viemässä myös Kelalle kirjeen, kun muistivat minua muutama päivä sitten siitä, että lääkekatto on täyttynyt tältä vuodelta!

Ensimmäisen ultran kuulumiset

Kävin tänään aamulla ensimmäisessä ultrassa. Kohdussa limakalvo oli 6.9mm. Oikealla puolella oli munarakkuloita seuraavasti 1x10, 3x9, 1x8 ja 1x6. Vasemmalta löytyi 1x10, 1x9, 2x7 ja 2x5. Kasvutahti oli lääkärin mukaan maltillista, joten Gonal-f annosta lisätään tästä illasta lähtien siten, että 150IU:n sijaan pistänkin 200IU. Gonal-f jatkuu aina maanantai illan pistokseen asti. Orgalutrania pistän vielä tiistaina 24.päivä yhden annoksen.
Lääkäri oli alunperin ajatellut, että olisin päässyt punktioon jo keskiviikkona, mutta munarakkuloiden ollessa vielä noin pieniä punktio siirtyikin ensi viikon perjantaille. Tiistain ultran jälkeen lääkäri kertoo ajankohdan, jolloin pistän Pregnylin. Ymmärsin kuitenkin, että sen pistoajankohta olisi todennäköisesti keskiviikkona.
Toinen ultra onkin sitten ensi viikon tiistaina. Nyt peukut ja varpaat pystyyn, että munarakkulat ottaisivat pienen spurtin kasvussaan, ja pääsisimme ihan oikeasti ensi viikon perjantaina punktioon. Siirto tulisi tapahtumaan sitten 30.11.
Tälle perjantaille tuli sitten pieni lääkkeenhakureissu, koska Gonal-f ei tule riittämään edes viikonlopuksi tuolla uudella annoksella. Siispä mikä mukavampi tapa viettää perjantaita, kun suunnata lähimpään Yliopistolliseen apteekkiin. :)
Lähdin poliklinikalta myös toisen reseptin kanssa. Sain nimittäin reseptin sellaiseen lääkkeeseen, kun Gonapeptyl. Kuulemma tukemaan alkion kiinnittymistä. Hassua puhua alkiosta, kun eihän tässä ole munarakkulatkaan vielä kasvaneet kovinkaan kummoisiksi.