Sivut

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Marraskuun viimeinen

Huomenna saa vihdoinkin odotella joulua luvan kanssa. Marraskuu oli minulle todella raskas lähes kaikilta mahdollisilta osa-alueilta, eikä tästä kuusta olisi varmasti selvitty ilman mahtavaa tukiverkkoa. Ensin uusi kierto starttasi todella yllättäen, jonka jälkeen olin taas kipeänä kärsien ensimmäisen kerran elämässäni kurkunpääntulehduksen menettäen ääneni lähes kokonaan. Parantumisen jälkeen töissä tapahtui yksi sellainen ikävä tapahtuma, joka vaikuttaa edelleen minuun ja jaksamiseeni, joten ei ihan helpolla päästy synkästä marraskuusta.
Pienin askelin olen saanut taas hieman valoa elämään, vaikka hieman pelkäänkin mahdollista romahtamista seuraavan kierron startatessa, koska en todellakaan ole tällä hetkellä ihan vahvimmillani. Muutenhan tämä kierto on mennyt ihan ennätys nopeaa tahtia. Tänään elämme nimittäin jo kiertopäivää numero 21 (jouduin jopa tarkistaa). Mitään viitteitä mahdolliseen raskauteen liittyen ei ole viikon takaisen ovulaation jälkeen ollut, vaikka eipä niitä oireita vissiin ihan viikko ovulaation jälkeen kannata edes tosissaan odotella?
Letrozolesta ei ole oikeastaan mitään ihmeellisiä haittavaikutuksia aiheutunut tällä toisellakaan kerralla. Toisinaan säikähdän hurjaa määriä hiuksia harjassa, mutta minulla on mielestäni lähtenyt aina melko paljon hiuksia ennen tätä lääkitystäkin. Kierron alussa oli pientä nipistelyä mahassa, mutta sekin loppui tuon viime viikonlopun jälkeen. Ilman kaikkia ikäviä tapahtumia sanoisin haittavaikutukseksi itkuisuuden, mutta pistän sen kyllä tällä kertaa kaikkien ikävien tapahtumien piikkiin.
Toivon tosissaan helpomaa joulukuuta, mutta enköhän siihen pysty vaikuttamaan hieman itsekin, jos vaan jaksan uskoa kaikkien asioiden järjestyvän vaikeuksista huolimatta. En jaksaisi mitään isoja muutoksia varsinkaan töissä enää tälle vuoden lopulle, mutta nekään ei ole täysin minun päätettävissäni. Lupaan laittaa nyt loppu vuodeksi oman terveyden ja jaksamisen etusijalle.

(Weheartit)

perjantai 28. marraskuuta 2014

Vielä ovulaatiosta

Ovulaatiotestien herkkyys vaihtelee 20-40miu/ml välillä. Käyttämäni Clearbluen -ovulaatiotesti oli herkkyydeltään 40miu/ml. Olen nyt "opiskellut" tuota ovulaatiota ja ovulaatiotestien luotettavuutta, koska ihmettelen edelleen kovin aikaista positiivista tulosta. Olen saanut jo taottua päähäni, että LH:n pitoisuus noudee virtsassa noin 24 tuntia ennen ovulaatiota, mutta tässäkin on sitten vaihteluita eri naisten kohdalla. Toisilla LH kohoaa jo 16 tunnin kuluttua, ja toisella siihen menee 48 tuntiakin. Tuon vaihtelun vuoksi olisi hyvä olla yhdynnässä välittömästi positiivisen tuloksen jälkeen.

Ovulaatio-oireista moni on erimieltä. Toinen on tuntenut kaameaa kipua, kun jotkut kertovat ovulaation olleen aina täysin kivuton. Melko luotettavan kuuloisista lähteistä sain usein "vastaukseksi", että monet tuntevat toispuoleista lantiokipua lähellä ovulaatiovaihetta. Kivut voivat tuntua kuitenkin ennen ovulaatiota, sen aikana tai ovulaation jälkeen! Minulla oli sitä mahakipua päivä ennen ovulaatioplussaa, mutta tiedä sitten että oliko kipu jotain ihan muuta vai oikeasti mahdolliseen ovulaatioon liittyvää

Mietin myös, että jos ovulaatio tapahtuu tai tapahtui minulla niinkin aikaisessa vaiheessa, niin onko kohdun limakalvo ehtinyt paksuuntua riittävästi. Edellisen kierron ultrassa kohdun limakalvo oli paksuudeltaan 5,9mm kp12, joten olisiko se voinut tässä kierrossa paksuuntua edes hieman enemmän? Lapsettomuus lääkärini totesi minun kohdun limakalvon olevan kolmikerroksinen, joka on hyvä asia, mutta hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen vaatisi vähintään kuulemma 7mm limakalvon. Lohdttavaa oli kuitenkin lukea, että Estrogeenin eritys on huipussaan juuri ennen ovulaatiota, eli peukut pystyyn sen suhteen että paksuuntumsta olisi tapahtunut riittävästi. 

LH:n nousu käynnistää ovulaation, eli kypsyneestä munarakkulasta irtoaa munasolu. Ovulaatiovaihe alkaa päivää ennen LH huippua ja päättyy ovulaatioon noin 12-34 tuntia LH huipun jälkeen. Minulla tuo ovulaatiovaihe alkoi siis todennäköisesti viime viikon perjantaina. LH huippu tapahtui lauantaina aamupäivästä, jonka jälkeen ovulaatio todennäköisesti tapahtui. Ennen ovulaatiohuippua LH taso on 3-12miu/ml. Jostain luin, että tuosta voidaan päätellä, että jos käyttää markkinoiden epäherkintä testiä ja hormonitasot ovat matalat, vaikkakin vielä normaaliksi luokiteltavat, ei positiivista tulosta saa.  Jos ovulaatio testi on positiivinen usean päivän, olisi suositeltavaa käyttää epäherkempää testiä. Minullahan oli käytössä yksi epäherkimmistä testeistä, eli ne Sofin herkät testit olisivat todennäköisesti näyttäneet plussaa jo perjantaina illalla, kun Clearblue vielä näytti tyhjää ympyrää. En muuten malttanut olla testaamatta vielä sunnuntaina ovulaatiotestillä. Tulos oli 24 tuntia positiivisen tuloksen jälkeen negatiivinen. 

lauantai 22. marraskuuta 2014

Clearblue -ovulaatiotestistä

Aloitin eilen perjantaina tikuttamaan ovulaatiota. Unohdin aamulla kiireessä testin, joten tein testin vasta myöhään illalla. Testi oli odotuksien mukaan negatiivinen. Muistelin kierronkartoituksessa ovulaation tapahtuneen siinä kiertopäivien 17/18 välillä. Ehdinkin jo eilen pohtia, että olisiko pitänyt kuitenkin odottaa vielä pari päivää ennen testaamisen aloittamista, kun ovulaatio kuitenkin todennäköisesti tapahtuu vasta myöhemmin kierrossa jos on tapahtuaakseen. Tänään aamulla kuitenkin pissasin tikkuun ajatellen, että kerta nyt on testaaminen aloitettu niin testataan nyt siihen asti, että testit loppuu tai hymynaama ilmestyy.. Voitte kuvitella ilmeeni olevan todella hämmästynyt, kun testiin ilmestyi hymynaama kiertopäivänä numero 13 ilman mitään oireita ovulaatiosta! Koko päivän olen miettinyt, että voiko noihin testeihin nyt luottaa, koska tämä jos jokin on minulle todella epänormaalia! Ovulaatiohan todennäköisesti tapahtuu tässä kierrossa ihan "normaalin" ihmisen aikaan.
Clearblue Digital Ovulation Test
Noiden Clearbluen -ovulaatiotestien pitäisi olla yli 99% herkkiä tunnistamaan LH-huipun ennen tapahtuvaa ovulaatiota, joten täytyyhän tässä nyt oikeasti uskoa siihen, että tämäkin kroppa on tainut herätä! Kyseisien testien pakkauksessa on mukana ohjeet, joiden mukaan pitäisi tietää kuukautiskierron normaali pituus ennen testien teon aloittamista, jotta testit tulisi tehtyä varmasti oikeaan aikaan LH-huipun havaitsemiseksi.
Itse tuumailin kiertoni olleen useimmiten ennen Letrozolen aloitusta 32-37 päivän mittaisia, joten tuon alla olevan taulukon mukaan olisin aloittanut testaamisen vasta kiertopäivänä 15.. Eipä olisi tikkuun hymyä ilmestynyt..

Kuukautiskierron pituus päivinä21 tai vähemmän2223242526272829303132333435363738394041 tai enemmän
Aloita testaaminen oman kiertosi pituuden vieressä näkyvänä päivänä556789101112131415161718192021222317 päivää ennen seuraavien kuukautisten oletettua alkamispäivää

Tästä kierrosta opin ainakin sen ettei minun kierroissani taida olla mitään tiettyä "kaavaa". Jännittävää huomata, että alkavatko tämän kierron kuukautiset jo kahden viikon päästä, kun LH-huippukin tuli jo näin aikaisin. Periaatteessahan ovulaation pitäisi olla tänään/huomenna, mutta mitään siihen viittaavia kipuja ei ole ollut. Onko ovulaation edes pakko aina tuntua joltain? Eilen illalla minulla oli kipeä vatsa, mutta se ei ollut sellainen munasarjoissa tuntuva kipu, vaan enemmänkin aaltoileva vatsakipu tai sellainen "vatsa sekaisin" olo. Tänäänkään ei ole ollut mitään sellaista, joka olisi viitannut ovulaatioon.

Ennen testin tekemistä

Tänään saadessani hymynaaman testiin laite havaitsi siis minun LH-huipun. Kaksi hedelmällisintä päivääni ovat tänään ja huomenna, joten hommiin pitäisi ehtiä seuraavien 48 tunnin aikana, jotta olisi edes mahdollisuutta tulla raskaaksi. Testaamisen lopetin tähän päivään, koska sillä ei vissiin ole mitään merkitystä vaikka testi hymyilisikin vielä huomenna? Testejä ostin sellaisen kymmenen kappaleen paketin, joten vielä olisi reilusti testejä jäljellä.. Mahdollisesti itseni tuntien en malta olla testaamatta vielä huomenna ihan mielenkiinnosta, vaikka tiedän ettei huomisella hymyllä ole mitään merkitystä tai sillä jos hymynaama ei enää ilmestyisikään tikkuun.

Minkälaisia kokemuksia teillä on Letrozolen tai Femarin kanssa kiertojen mahdollisesta lyhentymisestä tai ovulaation aikaistumisesta? Minullahan ei ole todellakaan aina testatessa tuota hymyä tullut, joten siinä uskossa olen etten kaikissa kierroissa edes ovuloi. En muista myöskään, että milloin minulla olisi ollut tai onko ikinä ollutkaan alle 30 päivän kiertoa. Ihmeellistä. :)

(Ps.. kaikki kuvat täältä).

tiistai 18. marraskuuta 2014

"Lomaa lapsettomuudesta"

Perjantai-ilta oli mahtava! Todellinen irtiotto arjesta.. Ja vähän myös lapsettomuudesta. Unohdin perjantaina illan Letrozolen, joten jatkoin lääkitystä maanantai aamuun asti. Nyt on syöty tämän kierron lääkkeet ja pientä nipistelyä on ollut oikeassa munasarjassa (ehkä). Tänään tosin eletään kiertopäivää yhdeksän, joten mitään suuria tuntemuksia en ole odotellut vielä tapahtuvankaan. Perjantaina aloitan ovulaation tikuttamisen.. Toivottavasti ovulaatiotesti hymyilisi viikonlopun aikana. :)
Baarissa tanssittiin melkein aamuun asti, joka oli minulle aikamoinen suoritus, koska olen useimmiten se joka baarista poistuu huomattavasti ennen valomerkkiä. Arkeen paluu sujui yllättävän hyvin, vaikka tietenkin juuri tälle viikolle osuu yövuorot, joten voitte arvatakin että rytmit on tämän viikon jälkeen melko sekaisin. Tulevalle viikonlopulle ei ole mitään suunnitelmia, joten en ota hirveää stressiä kertyvistä univeloista.
Sunnuntaina kävimme miehen kanssa pienellä lenkillä. Oli todella ihana huomata, että onhan meillä oikeasti paljon muitakin asioita elämässä tämän lapsettomuuden lisäksi (emme tietenkään lapsettomuudesta juttele kovaan ääneen lenkkipoluilla). Mietin tosissani tällä hetkellä uuden työpaikan hakua, mutta tietysti takaraivossa on jatkuvasti ajatus myös siitä mahdollisuudesta, että olemme ensi keväänä rankemmissa hoidoissa, jotka taatusti onnistuisivat paremmin tutussa työpaikassa, koska teen itse omat työvuoroni. Ei nimittäin kuulostaisi ihan parhaimmalta ruveta pyytämään heti uuden työn alettua epämääräisiä vapaita kesken työpäivän(?).


Perjantaissa yksi parhaimmista jutuista oli valmistautuminen baariin lähtöön. :) Päälleni päätyi tuo sininen toppi, mutta sellaisella musta/hopealla sulkakaulakorulla. Ennen baariin lähöä teimme tacovuokaa ja maistelimme punaviiniä. Eiköhän tuolla reissulla jaksa taas pitkään normaalia arkea. Illan aikana tuli tavattua taas niin monenlaisia ihmisiä. Toiset ihastutti ja muutamat vihastutti. Joillakin ihmisillä ei nimittäin ole tuolla yöelämässä järki kädessä..


Harmittaa ettei nyt hoitojen kannalta ole oikeastaan mitään kirjoitettavaa, koska nämä kierrot menee vielä tämänkin kierron jälkeen ihan samalla kaavalla seuraavat kahden kierron ajan. Olisiko teillä jotain toiveita mistä voisin kirjoittaa? En usko, että kukaan jaksaa lukea jatkuvaa pohdiskeluani hoitojen "junnaamisesta" (tai siitä fiiliksestä ettei mikään etene..).

torstai 13. marraskuuta 2014

Lapsettomuudesta puhuminen

Miksiköhän lapsettomuudesta puhuminen on minulle edelleen vaikeaa, vaikka olen asiaa pyöritellyt mielessäni aktiivisesti jo toista vuotta. Koen ettei ensimmäinen yritysvuosi ollut erityisen rankka, koska emme periaattessa silloin vielä kärsineet virallisesti lapsettomuudesta. Ensimmäisen vuoden aikana uskoin raskauden mahdollisuuteen täysin. Ensimmäisen yritysvuoden aikana kuukautisten alkaminen oli oikeastaan vain minulle merkki siitä, että kroppani on palautunut pitkästä e-pillereiden käytöstä. Toisinaan kiertoni venyi pillereiden lopetuksen jälkeen, mutta siihenkin sain aina apua Teroluteista.
Vuoden 2012 lopulla menimme miehen kanssa kihloihin, jolloin sukulaisetkin (lähinnä miehen) hieman rauhottuivat kyselemästä jatkuvasti vauvauutisten perään. Kihlautuessamme olimme olleet yhdessä jo pitkään, joten uutisia oli ehditty kyselemään jo useamman vuoden ajan. Kihlautuminen taisi olla sukulaisille suurempi yllätys, kun jos olisimme kertoneet odottavamme lasta. Kihlauksesta seuraava vuosi meni aika mukavasti, koska suunnittelimme meidän häitä talvelle 2014. Häämatkan jälkeen päädyimme soittamaan oman paikkakunnan terveysasemalle, jotta saisimme lähetteen lapsettomuuspoliklinikalle tutkimuksiin. Jälkikäteen ajateltuna olemme pystyneet nauttimaan elämästä tämän kahden ja puolen vuoden aikana, vaikka välillä tuntuukin että elämä on jäänyt pyörimään liiaksi lapsettomuuden ympärille.

Lapsettomuudesta olen puhunut siskolleni, joka on ollut aidosti kiinnostunut meidän tilanteesta. Toisinaan käydessäni "pohjalla" siskoni on antanut älyttömästi voimaa jaksaa ajatella asioita positiivisemmin. Mies ei ole ikinä kieltänyt minua puhumasta kenellekkään lapsettomuudesta, mutta kyllähän tämä on ainakin itselle vielä sen verran arka aihe ettei siitä lähde puhumaan esimerkiksi naapurin tai työkaverin kanssa, vaikka heiltä toisinaan niitä uteluita tulee.
Toisinaan tulee hetkiä, kun en usko enää ollenkaan meidän mahdollisuuteen onnistua. Musiikista ja kirjottamisesta on apua, mutta toisinaan sitä toivoisi että voisi puhua jollekin ulkopuoliselle. Mielestäni olen melko hyvin pystynyt peittämään lapsettomuuteen liittyviä tunteita, mutta en epäile hetkeäkään etteikö joku läheinen olisi aavistanut, ettei kaikki ole ihan kunnossa.

(Weheartit)

Kuinka moni teidän läheisistä tietää teidän lapsettomuudesta?

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Koopee kolmonen

Ensimmäinen päivä Letrozoleja tässä kierrossa takana. Jos ovulaatio tapahtuu vuorotellen kummastakin munasarjasta, niin tällä kertaa olisi oikean munasarjan vuoro. Jännittävää nähdä, että mahdanko tälläkään kertaa tuntea mitään erityistä kierron edetessä. Ovulaatiotestit pistin jo valmiiksi vessan laatikkoon. Eipä tässä voi kun odotella. :) Harmittaa ehkä vähän ettei sitä ultraa ole nyt tässä tai seuraavissa kahdessa Letrozole avusteisissa kierroissa. Jotenki se kohdun limakalvon paksuus ja follikkelin koko kiinnostaisi tietää.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Äiti, jolla ei ole lasta.

Rohkeutta sinulle, äiti,
jolla ei ole lasta.

Sinulla on äidin sydän ja mieli.
Sinulla on syli,
joka olisi valmis ottamaan lapsen vastaan
ja kädet, jotka janoavat lapsen
käden kosketusta.

Mieltäsi viiltää kaipaus.
Tunnet epäonnistuneesi siinä,
mikä muille on itsestään selvää.

Rohkeutta!
Sinulla on toivoa.

On monia tapoja syntyä.
On monia teitä tulla äidiksi.

Kuuntele itseäsi,
rukoile ja etsi tietäsi.
Rakkaus jota kannat sisälläsi on lahja.

Ehkä joku lapsi juuri nyt kaipaa äidinrakkautta,
jota juuri sinä voit antaa.

(Anna-Mari Kaskinen)

(Weheartit)

maanantai 10. marraskuuta 2014

Hoitokierto numero kaksi

On varmaan turha edes mainita, että toiveet olivat vielä viime viikon lopulla todella korkealla. Perjantaina aavistin kierron olevan lopuillaan, mutta vasta tänään voin sanoa vuodon alkaneen ihan kunnolla. Jos jotain positiivista pitäisi tuosta edellisestä kierrosta sanoa, niin kierto lyheni ihan hurjasti jääden vain 30 päivän mittaiseksi. Minullahan on taustalla niitä ihan mega pitkiksi venyneitä kiertoja, jotka on sitten käynnistelty vaihtelevasti Teroluteilla tai Primolut Nor nimisillä lääkkeillä.
Keskiviikkona aloitan Letrozolet samalla annostuksella kuin aikaisemmin, eli se kaksi tablettia päivässä. Tämän kierron jälkeen vielä kaksi kiertoa tällä samalla lääkityksellä, jonka jälkeen pidämme yhden kierron taukoa ja otamme siinä kohtaa yhteyden lapsettomuuspoliklinikalle. En vielä ihan hahmota, että mihin kohtaan ensi vuotta nuo rankemmat hoidot osuisivat, mutta nopealla laskutoimituksella saatamme elää jo maaliskuuta 2015!
Tuntuu jotenkin ihan älyttömän väärältä tällä hetkellä, että vain odottelemme ja yritämme luottaa tuon lääkityksen ja kotiyhdyntöjen onnistumiseen. Tuon ensimmäisen kierron aikana oikeasti luotinkin ja olin toiveikas, mutta kyllä taas vedettiin matto jalkojen alta.


Seuraavaksi mietinkin niitä ovulaatiotestejä. Mahtaakohan niistä olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Eilen yritin miettiä, että mihin kohtaan ovulaatio mahtoi viime kierrossa osua ja olen kyllä melko vakuuttunut, että siinä kohtaa on ollut sitä "aktiivista yrittämistä". :P
Olen jo pidempään syönyt kuukautisten aikaan Obsidania (rautalääke), mutta tänään mietin että mahtaako siitä olla haittaa tuon Letrozolen imeytymisen kannalta? Monivitaaminia olen syönyt jo monta vuotta, mutta siinä ei sitten tuota rautaa ole. Ilman rautalisää hemoglobiinini laskee 110 paikkeille korjaantumatta sitten kuitenkaan itsestään kuukautisten jälkeen. Työterveyslääkärin ohjeen mukaan olen tuota rautaa syönyt, mutta voisinhan vielä vaikka sähköpostilla kysyä lapsettomuuspoliklinikan hoitajalta. 

Eilen pohdimme miehen kanssa talviloman ajankohtaa. Päädyimme pitämään talvilomaa siinä maaliskuun lopulla. Emme epäröineet hetkeäkään, vaan ajatuksena on varata matka ulkomaille tuohon kohtaan. Hullua tai ei, mutta ei me voida jäädä siihen ajatukseen kiinni, että emme voisi lähteä matkalle kesken hoitojen. Pidetään sitten vaikka kaksi kiertoa taukoa, jos juuri tuohon kohtaan ne hoidot osuu. :) Toisaalta tuohon saumaan osuu pääsiäinen, eli poliklinikka on tuon viikon aikana ainakin meillä auki max. neljä päivää, jos edes sitäkään.

Joulu jännittää nyt entistä enemmän.. Emme tänäkään jouluna odota meille lasta tai ainakaan emme vielä tänä jouluna ole kertomassa pienestä ihmeestä. Melkein olin jo valmis ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi joulun tekijäksi.. Säästyisi ainakin sukulaisten utelemisilta. Mies lohdutti, että voimme aina viettää vaikka joulun kahdestaan viiniä juoden ja juustoja syöden. <3 Eiköhän tästä taas selvitä. 

lauantai 8. marraskuuta 2014

Isänpäivä olisi ollut hyvä päivä plussata

Ei suotu meille tänäkään isänpäivänä plussaa.. Eilen housuihin lorahti ruskeaa vuotoa. Tänään menkkoihin liittyviä oireita, joten huomiselle isänpäivälle ennustan kiertopäivää numero yksi. Ei tunnu reilulta. Jos jotain positiivista, niin kierto näyttää lyhentyneen huomattavasti tuolla Letrozolella. Tänään on nimittäin vasta kp29. Eilinen ilta tuntui todella vaikealta, koska ehdin jo toivoa tämän lääkityksen auttavan. Nyt vaan positiivisin mielin kohti seuraavaa kiertoa. Samalla annostuksella seuraava ja seuraavat kierrot. Ultraa ei tarvitse varailla kierron puoliväliin, joten mikään ei oikeastaan rytmitä tätä kiertoa tuota lääkitystä lukuunottamatta. Tulevaan kiertoon ostan niitä Clear bluen digitaalisia ovulaatiotestejä ihan mielenkiinnosta, koska tässä kierrossa minulla ei ole mitään hajua, että milloin ovulaatio mahtoi tapahtua. Tuntuu ihan hassulta, että en tunne edes lääkityksen aikana mitään erityistä tapahtuvan kropassani.

Eilen illalla ajoin todella myöhään töistä kotiin. Väsymyksen ja päivän aikana diagnosoidun kurkunpääntulehduksen jälkeen tuntui todella epäreilulta, että sitä pirun vertakin piti vielä lorahtaa housuihin.. Kyyneleiden virratessa matkalla radiosta kuului Samuli Edelmanin kappale nimeltä Mahdollisuus. Tilanne oli täysin valmis kyyneltulvalle. En ole ennen Vain elämää formaattia kuunnellut Samulin kappaleita, mutta tuo biisi koskettaa kovasti. En tiedä miksi.. Siinähän ymmärtääkseni puhutaan oman lapsen kasvusta(?), ja lapsen kokemista vastoinkäymisistä elämän aikana.. (ihan oli oma ajatukseni kappaleesta)..

Muutenhan täällä yritetään saada taudin taltutettua. Onneksi ei sentään mitään kurkunpääntulehdusta vakavampaa. Hieman huvitti eilisen työterveyslääkärin varovaisuus lääkettä määrätessä. Lääkäri valitsi lääkettä todella pitkään mainuttuani olevani mieheni kanssa lapsettomuushoidoissa. Lääkäri tuntui olevan hyvin perillä myös lapsettomuudesta, koska ehti kysellä myös minun tuntemuksiani ja vointiani hoitojen aikana. Lähtiessäni lääkäri toivoi kuulevansa, jos tauti pahenee tai meillä tärppäisi pian. :) Voihan se olla, että tuo oli lääkäriltä ihan muodollinen juttu kysellä, mutta minulle se merkitsi paljon. <3

tiistai 4. marraskuuta 2014

Flunssa

Täällä ei mitään ihmeitä. Eilen nousi pieni lämpö, joten flunssaa odotellessa. :( Tulen postailemaan heti, kun jaksan olla enemmän koneella. Toivottavasti ei nyt mikään paha tauti iske, koska vasta silloin elokuussa olin todella kipeänä.. Ihan tiputuksessa asti. Toistaiseksi lämpöä siinä 37,2-37,8 välillä ja kurkku sairaan kipeä. Höh.. Nyt nappaan lämmintä glögiä ja menen katsomaan jotain hömppää telkkarista. :)

(weheartit)