rv 12+1

Tänään on vihdoinkin np-ultra. Tuntuu että edellisestä ultrasta olisi ikuisuus. Blogiin en ole kirjautunut, koska mitään erikoista kirjoitettavaa ei ole ollut. Vuodot on pysynyt poissa ja kotidoppleriin olen saanut hienot sykkeet kuuluviin. Minun kohdallani tuo doppler on ollut pelastus, koska raskaus tuntuu etenevän esikoisen raskauden tyylillä, eli oireettomasti. Vatsa on tällä hetkellä sellainen epämääräinen pieni kumpu. Lähinnä illalla paljas vatsa näyttää jo siltä, että vatsan sisällä kasvaa muutakin kuin kesäkilot. :D

Kirjoitan np-ultrasta lisää myöhemmin tänään ja sitten loppu viikosta olisi toisen neuvolan aika. Tänään paljastamme raskauden kummankin meidän vanhemmille ja sisaruksille, jos kaikki vain on hyvin. Jännittävää. :)

Aika varhaisultraan ja oireet ennen plussaa

Eilen oli virallinen testipäivä. Piti vielä eilen testata ihan tuon virallisen testipäivän vuoksi, ja todella nopeasti testiin ilmestyi plussa (Clear bluen plus testi). Enempää testejä ei ole, eli näihin testeihin on uskottava. Raskaana ollaan. <3 Sain eilen ajan varhaisultraan 8.5. Kolme viikko pitäisi vielä malttaa odotella. Ensimmäinen neuvola taitaa olla noihin aikoihin. Täytyy tänään soittaa neuvolaan ja varata ensimmäistä aikaa. Muistaakseni esikoisesta varhaisultra oli hieman aikaisemmin ja ensimmäinen neuvola sitten raskausviikolla kahdeksan.

Ilmoitin itseni työnantajan maksamaan koulutukseen ennen plussaa. Ajattelin mennä koulutukseen ja sopia sitten sen viimeisen koulutuskerran jotenkin. Viimeinen koulutuspäivä on nimittäin joulukuussa siinä kohtaa kun viimeksi olen ollut synnyttämässä. Toki tässä voi käydä vielä miten vaan, mutta vahvasti haluan uskoa, että tämä sisukas pakkasalkio pysyy mukana.

Listasin oireita ennen plussaa. Hymyilyttää tuo ensimmäinen, koska oikeasti se oli ihan hassu fiilis siellä Naistenklinikan vessassa. :)

PP0: Heti alkionsiirron jälkeen samanlainen tunne kuin esikoisesta PP6.  Naistenklinikan vessassa tuntui siltä, että alkio tarttui heti lujasti kiinni.
PP1: Alaselässä särkyä, todella hyvä mieli, vatsassa nipistelee.
PP2: Aamusta Lugesteronia laittaessa erilainen tunne. Fiilikset vaihtelee onnistuneen ja ei onnistuneen siirron välillä. Jospa nyt olisi meidän vuoro. Seitsämän on minun onnennumero.
PP3: Välillä on jotain pieniä nipistyksiä, mutta muuten olo on täysin normaali.
PP4: Ei mitään oireita.
PP5: Ei mitään oireita.
PP6: Ei mitään oireita.
PP7: Välillä varma fiilis siitä, että pikkuinen on mukana. Säännöllistä nippailua pitkin päivää. Ehkä arat tissit myös?
PP8: Vatsakipua, alkaako vuoto fiilis.:(
PP9: Tajuun ilmoittautuneeni työnantajan maksamaan koulutukseen, joka loppuu joulukuussa 2019. Jos oon raskaana, niin mun laskettuaika on laskurin mukaan aika lähellä viimeistä koulutuspäivää..
PP10: Tunne siitä että olisin raskaana.
PP11: Nipistelyä.
PP12: Digitestillä "pregnant 2-3".

Kuinkakohan nopeasti plussa olisi näkynyt, jos olisin testannut aikaisemmin? 

Sisukas pakkasalkio

Aamulla tein digitestin ja testi oli positiivinen tekstillä "pregnant 2-3". Seitsemän siirtoa ja tämä oli meidän toinen positiivinen raskaustesti. Toivottavasti tämä meidän tarina luo uskoa niille, jotka saavat negatiivisia tuloksia toisensa jälkeen. Siirtoja tarvitaan joskus monta ennen positiivista tulosta. 

Esikoisen kanssa ollaan just katsomassa aamupiirrettyjä. Olen todella kiitollinen esikoisesta ja tämän aamuinen positiivinen testi tuntuu ihan uskomattomalta. Keräsin siirtopäivästä alkaen mahdollisia oireita, ja oireita on todella vähän. Siirtopäivänä tuntui nipistelyä ja seuraavana päivänä olen kirjoittanut alaselkäkivusta. Sitten on monta päivää ettei ole mitään oireita. Muutama päivä sitten oli nipistelyä, joka on jatkunut tähän päivään asti epäsäännöllisen säännöllisesti nipistelynä. Esikoisen raskaus meni lähes oireettomasti, joten tämä tuntuu hassulta että oikeasti jotain nipistelyä olen rekisteröinyt piinapäivinä. :) 

Maanantaina ilmoitan poliklinikalle positiivisen tuloksen, jonka jälkeen päivittelen sitten raskauskuulumisia tänne blogiin. Esikoinen on tammikuun lapsi ja nyt laskettuaika on joulukuun lopussa. Talvivauvaa odotamme siis toistamiseen. <3

Viimeinen raskauskolmannes

Huomenna taitaa alkaa virallisesti viimeinen raskauskolmannes, kun raskausviikkoja on huomenna kertynyt jo hurjat 28+0. Raskaus on sujunut tähän asti todella hyvin, eikä raskaus ole vielä muuttanut normaaleja rutiineja juuri lainkaan. Ainoastaan jumpassa on pitänyt hidastaa vauhtia, ja huonon hemoglobiinin takia rautatabletteja on syöty yhden sijaan kahta. Kahdessa viime neuvolassa painokin on lähtenyt nousuun siten, että painoa on kertynyt välillä jopa 660g viikossa. Koko raskauden aikana painoa on nyt kertynyt 7,5kg. Ensimmäisten 17 raskausviikon aikana painoa tuli maksimissaan +47g viikko. Katsotaan kuinka tuon painon kanssa käy nyt loppuraskaudessa.

Vauvan liikkeet tuntuvat joka viikko paremmin, mutta päivässä saattaa olla edelleen pitkiäkin pätkiä etten ole tuntenut yhtään liikettä. Melko rauhalliselta tyypiltä tämä meidän vauva on tähän mennessä tuntunut. Kotidopplerilla olen kuunnellut sydänääniä edelleen melkein päivittäin, ja siinä 150 kummallakin puolella sykkeet ovat tällä hetkellä myös neuvolan mukaan.

Seuraava neuvola osuu tämän kuun loppupuolelle, jonka jälkeen neuvolakäynnit tihentyvät siten, että loppuraskaudessa käyn neuvolassa kahden viikon välein. Lääkärin luona menen käymään viimeistään raskausviikolla 35 tai 36. Mielestäni neuvolakäyntejä on ollut ihan riittävästi, vaikka alkuun kuukauden välit tuntui ihan liian pitkiltä. Onneksi tuli hankittua silloin alkuraskaudessa tuo kotidoppler, niin on säästynyt turhilta paniikeilta.

Hankintoja olemme tehneet miehen kanssa rakenneultran jälkeen melkoisesti. Jopa tapetit ovat vaihtuneet meidän makuuhuoneessa tämän toisen raskauskolmanneksen aikana. Kiinnostaako ketään nähdä täällä blogissa tekemiäni hankintoja? Voisin kuvata ainakin osan hankinnoista tänne blogiin. Meillä on hankittuna mm. vaunut (Emmaljungan SuperViking), hoitopöytä, pinnasänky, imetystyyny, vaunuverho, vaatteita, kylpyamme ja paljon kaikkea muuta pientä sälää.

Edelleen minua vaivaa välillä todella epätodellinen olo sen suhteen, että olenko minä ihan oikeasti raskaana? :) Uskomatonta, mutta kyllä tuo pieni ihminen jo sen verran liikehtii tuolla masussa, että kyllä minä ihan oikeasti olen raskaana, ja ensi vuonna vihdoinkin jonkun pienen minityypin äiti. <3

Kuulumisia rv20+6

Pahoittelut heti alkuun etten ole ehtinyt päivittämään blogia kuukauden aikana ollenkaan. Ajatukset on päivittäin raskaudessa, mutta tällä hetkellä myös muukin elämä on varsin vauhdikasta niin töissä kuin vapaa-ajalla etten ole vain oikeasti ehtinyt kirjoittamaan. Tänään aamulla päätin, että kirjoitan blogiin puolivälin ja rakenneultran kuulumisia. 

Raskaus on edennyt sellaiseen kohtaan johon en uskonut ikinä pääseväni. Olin asettanut raskausviikon kaksikymmentä sellaiseksi rajapyykiksi, että sitten annan itselleni vihdoinkin luvan nauttia, ja tiedättekö kyllä minä ihan oikeasti nautin. Raskausviikolle 20+4 pääsin ilman mitään oireita, kunnes tunsin illalla vatsassa hassun hipaisun/muljahduksen. Pidin kättäni mahallani ja tunsin sen taas.. Minun ensimmäinen selvä oire on vauvan liike! :D Vatsa on toki kasvanut pienin askelin sen verran isoksi, että jopa naapuri uskalsi kysyä mahdanko olla raskaana. Katsotaan kuinka kauan vielä säästyn ilman oireita.

Rakenneultra oli muutama päivä sitten, ja vauvalla on kaikki hyvin. :) En jännittänyt mielestäni etukäteen tuota ultraa juuri ollenkaan, mutta odotushuoneessa iski sitten ihan hirveä jännitys. Onneksi ultraava kätilö oli oikein mukava, joten siinä hänen ja miehen kanssa jutellessa jännitys vähän helpottui. 

Olen todella kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan kantaa tätä pientä ihmettä. Toivon jokaiselle lapsettomalle paljon voimia hoitoihin. Toivottavasti jaksatte uskoa, että vielä joskus on teidän vuoro. Itse jaksoin uksoa kaikki ne neljä vuotta, vaikka välillä meinasinkin lopettaa hoidot, kun ainaiset pettymykset kävi liian koville. 

Palaan seuraavan kerran blogin pariin huomattavasti aikaisemmin. Ihanaa alkavaa syksyä kaikille. <3

rv 11+6

Viime yö meni tosi katkonaisesti, koska odotin kovasti tämän päivän np-ultraa. Ultraava kätilö oli ihastuttava. Hän kertoi tosi tarkasti kaiken mitä tässä kohtaa oli nähtävissä, ja saimme mukaamme useita kuvia meidän pikkutyypistä. Iltapäivällä kerroimme soittamalla, ja kuvaviesteillä läheisille meidän pienestä salaisuudesta. Vastaanotto oli tosi lämmintä. Kummankin vanhemmat olivat tosi liikuttuneita, ja sisarukset onnittelivat vilpittömästi meidän uutisten johdosta. Kyllä tällä pikkutyypillä tulee olemaan niin paljon rakastavia ihmisiä ympärillä. <3

Rakenneultra on syyskuussa, kun raskausviikkoja on täynnä reilu kaksikymmentä. Tänään olen tuntenut niin kovaa rakkautta tätä pikkutyyppiä kohtaan. En olisi tosiaan uskonut kuukausia sitten, että heinäkuussa 2016 minäkin saan kirjoittaa minun raskaudesta, ja np-ultrasta. :)

Alkiosta sikiöksi

Lauantaina vaihtui raskausviikko kympiksi, ja samalla alkion sijaan tätä pikkutyyppiä kutsutaankin sikiöksi. Perjantaina söin viimeisen Zumenonin, ja Lugesteroni vähenee asteittain aina ensi viikon perjantaihin asti loppuen sitten kokonaan. Lääkkeiden lopetus ei ole vielä toistaiseksi pelottanut, mutta fiilis voi olla ihan toinen sitten reilun viikon päästä.
Ensi viikolla koittaa vihdoinkin np-ultra, jonka jälkeen toivon voivani "hengittää hieman kevyemmin". Toivottavasti pikkutyypillä on kaikki hyvin, ja pääsisin vihdoinkin johonkin sellaiseen tunnetilaan, että tämä raskaus on oikeasti ihanaa. :) Toki tämä raskaus tuntuu ihanalta, mutta haluaisin päästä eroon jatkuvasta pelosta.

Olen seurannut aika tarkkaan omaa kroppaani, ja nyt olen huomannut alavatsalla pientä turvotusta(?). Voisiko se alavatsalla oleva turvotus olla jo nyt (rv10+5) vauvavatsan alkua? Vai onkohan kyseessä vielä tässä kohtaa vain jokin muu turvotus..? Lääkärin mukaan minulla vatsa kyllä tulee näkymään hieman normaalia nopeammin, koska olen hoikka ja tosiaan tuo kohtu on eteenpäin kallella.

Muutenhan täällä eletään edelleen oireetonta raskautta. Nälkä tulee nopeasti ja tuntuu, että olen jatkuvasti syömässä, mutta riittävän tasaisesti syömällä olen välttänyt pahoinvoinnin lähes kokonaan. Muutamia kertoja olen herännyt ihan kaameaan nälkään, ja silloin minulla on ollut oikeasti jo pahaolo. Tuntuu ettei minulla ole nyt mitään uutta kerrottavaa, mutta viimeistään sitten viikon päästä np-ultran jälkeen.

Lääkärineuvola

Minulla oli eilen ensimmäinen lääkärineuvola. Käynnillä lääkäri kysyi vointiani, ja kerrattiin hieman viime viikkoista käyntiäni terveydenhoitajalla. Lääkäri kehotti nauttimaan näin oireettomasta raskaudesta niin kauan kun se on mahdollista. :) Lääkäri myös muistutti, että todennäköisesti vatsan kasvaessa tulee eteen erilaisia vaivoja ja oireita, joten jokaisesta tällaisesta hetkestä tulisi olla iloinen.
Edelleen olen siis hyvinkin oireeton. Nälkä on ainoastaan normaalia useammin, ja toisinaan joudun ottamaan mahdollisuuksien mukaan päikkärit, koska välillä vaan väsyttää ihan hirveästi. Muuten raskaus etenee sisälläni aiheuttamatta mitään kummempia oireita.
Lääkäri teki käynnillä sisätutkimuksen ja ultrasi. Siellä se pikkutyyppi heilutteli pieniä käsiään, ja oli hirmu vilkkaalla tuulella. <3 Edelleen edetään ihan viikkojen mukaisesti, eli eilen oli rv9+3. Ensi viikon maanantaina menen käymään labrassa, ja pian pitäisikin tulla kirje np-ultraan.

(Pikkutyyppi rv9+3)

Heinäkuussa on tosiaan np-ultra, toinen neuvola ja aika suuhygienistille. Heinäkuussa np-ultran jälkeen olisi tarkoitus myös kertoa meidän kummankin vanhemmille raskaudesta, sekä sisaruksille. Muutamalle ystävälle ajattelin myös kertoa, mutta muuten mennään varmaan sellaisella tyylillä, että kerrotaan kun nähdään. Miten te olette kertoneet raskaudesta ja missä vaiheessa?

Yksi todella hyvä ystäväni kertoi tuossa kuukausi takaperin, että he ovat pian jättämässä ehkäisyä pois. Toivottavasti heidän yritys olisi helpompaa kuin meidän. Olisihan se ihana, että yksi hyvä ystävä olisi suunnilleen samassa elämäntilanteessa samaan aikaan. Tällä hetkellä minun lähipiirissäni on nimittäin vain yksi (!) raskaana oleva, joka synnyttääkin todennäköisesti jo parin viikon sisällä.

Olen yrittänyt etsiä lukulistalleni myös raskausblogeja, joten ehdottakaapa uusia blogeja luettavaksi. Luen edelleen lapsettomuusblogeja ja toivon kovasti, että kaikkien hoidot saisivat onnellisen lopun. <3

Ensimmäinen neuvola rv8+4

Tänään oli vuorossa ensimmäinen neuvola. Minulle osui oikein mukava terveydenhoitaja, mutta valitettavasti hän olikin vain kesäsijainen. Toivottavasti se oikea hoitajakin olisi yhtä mukava ja ymmärtäväinen. Ensimmäisellä käynnillä minut punnittiin, mitattiin, pissa tarkistettiin ja hemoglobiini mitattiin. Keskustelimme aikisemmasta keskenmenosta, nykyisen raskauden fiiliksistä, minun ja mieheni parisuhteesta, ja suvuissamme olevista sairauksista. Kotiin sain ison kasan erilaisia esitteitä, sekä ihanat suojakuoret neuvolakortille.
Ensi viikolla tapaan tämän saman hoitajan ja neuvolalääkärin. Tulevalla käynnillä pissa tsekataan uudestaan, ja lääkäri tekee sisätutkimuksen. Meidän neuvolasta löytyy ultra, ja hoitaja lupasi sen olevan käytössä, jos haluan käydä kurkistamassa pikkutyypin vointia.

Lääkärineuvolasta saan lähetteen verikokeisiin raskausviikolle kymmenen, ja postissa tulee aika np-ultraan viikolle 12. Eiköhän tämä aika rupea kulumaan hieman nopeammin, kun tulee noita kaikkia aikoja ja muita muistettavia juttuja. Heinäkuussa mies lomailee, joten lomakuukauden aikana voi ajatukset mennä jo muihinkin asioihin raskauden sijaan (niin vissiin).

Ajattelin tässä paljastaa, että kävin maanantain vuodon takia siellä yksityisellä neuvolalla ultrassa, ja siellä se pikkutyyppi kellui kohdussani oikein hyvinvoivana! <3 Vuodolle ei löytynyt selittävää syytä, eli sen osalta sain huokaista helpotuksesta. Kätilö arveli syyksi Lugesteroneja ja kuivia limakalvoja. Vertahan siis tuli Lugesteronin mukana sellaista rusehtavaa.. Panikointia tai ei  tuo ultraaminen, mutta ainakin itse sain hyvän mielen. :) Ja olihan se uskomatonta huomata, että kuinka paljon kahdessa viikossa alkio kasvaa. Viikolla kuusi alkio näytti vain sellaiselta pötkylältä, mutta tällä viikolla pystyin erottamaan jo pään ja pötkylän mallisen vartalon.

Oireeton raskaus

Raskaus on edelleen hyvin vaikeasti ymmärrettävissä, koska kuulun niihin onnekkaisiin (kuulemma), jotka säästyvät lähes kaikilta raskausoireilta. Ei ole helppoa tämmöinen raskaus. Mietin jo kuumeisesti, että kehtaisinko mennä kurkistamaan kohdussa kasvavan minityypin tilannetta joku päivä sinne ykityiseen neuvolaan. :P Ensi viikon keskiviikkona on ensimmäinen neuvola, mutta ymmärtääkseni silloin ei ultrata? Lääkärin luokse pääsen kahden viikon kuluttua, mutta ultrataanko vielä sillonkaan?
En kuulunut ikinä yritysaikana niihin "himotestaajiin", jotka tekevät useita raskaustestejä jopa saman päivän aikana, mutta taidan kuulua johonkin sekopäisiin ultrattaviin. Kertokaapa kaikki oireettomat odottajat, että miten ihmeessä jaksoitte odottaa siihen viralliseen ensimmäiseen ultraan? Haluaisin myös tsemppaavia kommenteja siitä, että kaikki menee yhtä hyvin näissä oireettomissa raskauksissa, kun niissä raskauksissa, joissa oireita on enemmän kuin tarvitsisi.

rv7+0

Eilen suljin ainakin toistaiseksi lapsettomuuspoliklinikan oven. Polin tarjoamassa ultraäänessä näkyi viikkoja vastaava alkio napakalla sydämensykkeellä. Oireettomuudesta kätilö ja lapsettomuuslääkäri käskivät nauttia. Kätilö kertoi omasta oireettomasta raskaudestaan, jonka aikana raskaudesta kertoivat ainoastaan kuukautisten puuttuminen, kasvava vatsa, vauvan liikkeet ja lopulta synnytys. Katsotaan pääsenkö itse ihan noin helpolla. :)

Raskausoireita on tällä hetkellä tosiaan tuo kuukautisten puuttuminen, ja ihan muutama päivä sitten huomasin rinnoissani muutamia kovia "möykkyjä". Toisinaan myös rinnat ovat hieman arat, mutta arkuus ei ole jatkuvaa. Mielestäni myös rintojen verisuonet ovat jotenkin "pinnalla".
Olen pyrkinyt pitämään ruoka-ajat hyvinkin säännöllisinä, koska jotain pientä heikotusta on ollut tämän viikon aikana. Heikotus on ollut niin lievää, että se saattaa olla normaalia heikotusta, kun ruokailusta on päässyt kulumaan liian pitkä aika.

Neuvolaan uskalsin ottaa yhteyttä, ja sain kaksi aikaa heti kesäkuulle. Ensimäinen on hoitajan käynti, ja toinen sitten neuvolalääärin tapaaminen. Sain eilisltä käynniltä mukaan äitiysneuvolakortin, jonka saaminen tuntui ihan uskomattomalta. Onko tämä tosiaan minun neuvolakortti? Onko minusta oikeasti tulossa äiti?

Lugesteronin ja Zumenonin lopetus alkaa viikon kuluttua, Toisaalta jännittää noiden lääkkeiden vähentäminen ja lopetus, mutta on se kyllä ihan kiva päästä arkeen, jota ei rytmitä noiden lääkkeiden muistaminen.

Nyt vain odotellaan. Jokaisen raskausoireen otan vastaan ilolla, ja joka päivä yritän olla luottavaisempi tämän raskauden suhteen. Päivittäin raskaus on mielessä, mutta vielä se ei ole kovinkaan konkreettinen (?) asia.. Ultrat toivat toki sitä varmuutta itselleni siitä, että jotain minun sisälläni tapahtuu, joten nyt vain pyrin nauttimaan tästä onnellisuudesta, jota tuo pieni muutaman millin kokoinen tyyppi on saanut minussa aikaan. <3

rv.6+2

Oman oireettomuuteni takia kävin tänään vilkaisemassa, että tapahtuuko minun sisälläni mitään. Kävelin yllättävän rauhallisesti yksityiselle neuvolalle, ja sain ihan loistavaa palvelua. Siellä se pieni sydän sykki kätilön mukaan oikein napakasti. Alkio vastasi täydellisesti viikkoja, eli tänään rv6+2. Arvioitu "saapumisaika" pienelle on tammikuun 28. päivä. Pakahdun onnesta. <3

Perjantaina sitten uudestaan katsomaan tätä pientä ihmettä. Nyt lupaan ottaa hieman rauhallisemmin tämän odotuksen. Oireettomuuskin saattaa siis tosiaan olla raskausoire. Kätilön sanoin vahvin oire on se kuukautisten puuttuminen.

"Hei, olet raskaana!"

Lataamassani sovelluksessa luki tänään "hei, olet raskaana!". Teki mieli kysyä sovellukselta, että "minäkö?". Edelleenkään en voi uskoa, että neljän vuoden lapsettomuuden jälkeen olen raskaana. Tänään uskalsin tehdä viimeisen digitaalisen testin, ja kyllä siellä edelleen lukee "Pregnant". Erona aikaisempaan digitaaliseen on uusi luku! Sain vihdoinkin sen 3+ tuloksen! 

Oireita ei ole juurikaan. Vaikea sanoa mikä johtuu näistä helteistä, ja mikä raskaushormooneista. Jano on usein, mutta kenellä ei olisi näillä helteillä? Iltaisin nukahdan nopeasti, mutta uni on katkonaista. Ainoa ihan oikeasti raskauden tuoma asia on muutama leukaan ilmestynyt finni. Kyseessä ei tosiaan ole mitkään pikku näpyt, vaan ihan oikeasti sellaiset kipeät isot mollukat. Iloitsin leukaan ilmestyneistä finneistä niin paljon, että joku varmaan olisi voinut toimittaa minut suljetulle osatolle hoitoon. :D

Muutenhan täällä lasketaan öitä varhaisultraan. Enää kymmenen yötä, ja ehkä tuo testiin ilmestynyt uusi luku toi pienen mielenrauhan. Olen hieman jännittänyt tätä oireettomuutta, mutta selvästi minussa jotain tapahtuu. <3

Ihan mielenkiinnosta googlailin tuon Clearbluen digitaalisen raskaustestin herkkyyksiä, että minkälaisilla arvoilla se mahtaa näyttää mitäkin. Tässä nämä arvot, jos joku muukin niitä pähkäilee:

raskaana 1-2 = 25-200
raskaana 2-3 = 200-20 000
raskaana 3+ = yli 20 000

"Treffit"

Tänään vaihtui ensimmäistä kertaa viikko siten, että tiedän olevani raskaana! :) Olimme jo aikaisemmin sopineet miehen kanssa, että tänään menisimme ulos syömään ja nauttimaan toistemme seurasa ajan kanssa. Tällä kertaa ravintolassa on helppo tehdä päätös siitä, että kumpi saa sen lasillisen viiniä ruoan kanssa, ja kuskinakin olen enemmän kuin mielelläni. Näiden pitkältä tuntuvien päivien ajaksi olen saanut järjestettyä jo hieman ohjelmaa. Eihän enää ole kuin 13 yötä varhaisultraan. :P

Lataamani sovellus kertoi alkiolla olevan tällä hetkellä kokoa huimat 0,5cm. Sovellus muistutti myös, että "saatat voida mainiosti tai kärsiä vaivasta jos toisesta". Itselläni olo on edelleen täysin normaali. Muutamia kertoja olen havainnut jotain nipistelyä alavatsalla, mutta muuten oireettomuus jatkuu.

Raskaus on mielessä päivittäin, mutta edelleen se tuntuu ihan uskomattomalta. Minäkö raskaana? <3

14 yötä varhaisultraan..

Varhaisultraan on vielä neljätoista yötä. Raskausviikko vaihtuu seuraavaksi lauantaina, eli huomenna. Tänään on rv 4+6, eli hyvin alussa mennään. Mielestäni minulla ei ole mitään selkeitä raskausoireita, joka hieman tietysti mietityttää. Missä kohtaa raskautta teillä on tullut raskausoireita? Ja mitä raskausoireita teille tuli? 

Tänään tein toistamiseen raskaustestin, ja edelleen se on vahvasti positiivinen. Sorrun ihan varmasti pian tekemään sen viimeisen digitaalisen testin, mutta ainahan niitä saa kaupasta lisää. :P Toivoisin vain näkeväni viikkojen kasvaneen jo sinne "raskaana 3+" puolelle. Harmi ettei meidän lapsettomuuspoliklinikalla tehdä sitä raskaushormonin määritystä verestä näin "normaalissa raskaudessa". Silloin keskenmenoa epäiltäessä sain ravata labrassa useamman viikon ajan, koska hcg:n lasku haluttiin varmistaa. 

Edelleen mieli on kuitenkin hyvin toiveikas sen suhteen, että minun sisälläni kasvaa ihan oikeasti pieni ihme. Uskaltauduin jopa lataamaan kännykkään sellaisen sovelluksen, josta voi tarkistaa raskausviikot (tosin minun tilanteessa olen hyvinkin tietoinen missä kohtaa raskautta mennään), ja lukea aina kyseisen viikon tapahtumista. Muuten en ole vielä uskaltautunut liiemmin puhumaan raskaudesta edes miehen kanssa. Kukaan muu ei tosin edes tiedä raskaudesta, eikä tule tietämäänkään ennen suurempia viikkoja. Mies on ihailtavan positiivinen tämän raskauden suhteen. Hän oli laskenut jo, että mihin kohtaan laskettuaika mahtaa osua.

Melkoisia sissejä nuo pakastealkiot. Jotenkin luotan siihen, että tämä yksilö selvisi pakastamisesta, sulatuksesta, siirrosta ja vielä kiinnittyi kohtuuni, joten miksi tämä superalkio ei jaksaisi kasvaa aina loppuun asti.

Nyt vain kalenteri täyteen menoja seuraaviksi kahdeksi viikoksi, jotta en liikaa mieti omaa napaani. Mielestäni siirron jälkeinen kaksi viikkoa menee paljon nopeammin, kuin tämä odottelu siihen varhaisultraan. Onhan tämä odottelu tosin melkein viikon pidempi. Osaankohan rentoutua kokonaan siinä kohtaa, kun näen alkion sydämen sykkivän? 

Koen kuitenkin olevani edelleen rauhallisen onnellinen. Iltaisin silmät sulkiessa hymyilen tälle pienelle salaisuudelle, ja toivon koko sydämestäni, että tämä odotus jatkuu aina lapsen syntymään asti. <3

Soitto poliklinikalle

Soitin tänään poliklinikalle, kun eilen oli polilla tosi kova ruuhka soittoaikana. Tuntui ihan hassulta kuunnella kun hoitaja puhui raskausviikoista, ja varasi aikaa varhaisultraan (?) raskausviikolle (!!!) 6+6. Seuraava odoteltava aika on tuo ultra perjantaina 10.6. Hassua kuvitella, että jo noin pian minun kohdussani voi näkyä pienen pieni syke. Ajattelin tehdä vielä yhden digitaalisen testin ensi viikolla ihan oman mielenrauhani vuoksi. Toivoisin nimittäin saavani digiin vielä sen tuloksen 3+.

Minulla raskausviikot vaihtuvat kuulemma aina lauantaisin, vaikka luulin viikkojen menevän sen siirtopäivän mukaan. Tänään eletään raskausviikkoa 4+3. Ilmankos sain jo lauantaina hailakan plussan, ja eilen digiin "raskaana 2-3". Neuvolaan en ole vielä soittanut, mutta ehkä pian otan yhteyttä sinnekin. Viimeistään tuon ultran jälkeen. Koska te olette olleet yhteydessä neuvolaan?