Sivut

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Lääkärineuvola

Minulla oli eilen ensimmäinen lääkärineuvola. Käynnillä lääkäri kysyi vointiani, ja kerrattiin hieman viime viikkoista käyntiäni terveydenhoitajalla. Lääkäri kehotti nauttimaan näin oireettomasta raskaudesta niin kauan kun se on mahdollista. :) Lääkäri myös muistutti, että todennäköisesti vatsan kasvaessa tulee eteen erilaisia vaivoja ja oireita, joten jokaisesta tällaisesta hetkestä tulisi olla iloinen.
Edelleen olen siis hyvinkin oireeton. Nälkä on ainoastaan normaalia useammin, ja toisinaan joudun ottamaan mahdollisuuksien mukaan päikkärit, koska välillä vaan väsyttää ihan hirveästi. Muuten raskaus etenee sisälläni aiheuttamatta mitään kummempia oireita.
Lääkäri teki käynnillä sisätutkimuksen ja ultrasi. Siellä se pikkutyyppi heilutteli pieniä käsiään, ja oli hirmu vilkkaalla tuulella. <3 Edelleen edetään ihan viikkojen mukaisesti, eli eilen oli rv9+3. Ensi viikon maanantaina menen käymään labrassa, ja pian pitäisikin tulla kirje np-ultraan.

(Pikkutyyppi rv9+3)

Heinäkuussa on tosiaan np-ultra, toinen neuvola ja aika suuhygienistille. Heinäkuussa np-ultran jälkeen olisi tarkoitus myös kertoa meidän kummankin vanhemmille raskaudesta, sekä sisaruksille. Muutamalle ystävälle ajattelin myös kertoa, mutta muuten mennään varmaan sellaisella tyylillä, että kerrotaan kun nähdään. Miten te olette kertoneet raskaudesta ja missä vaiheessa?

Yksi todella hyvä ystäväni kertoi tuossa kuukausi takaperin, että he ovat pian jättämässä ehkäisyä pois. Toivottavasti heidän yritys olisi helpompaa kuin meidän. Olisihan se ihana, että yksi hyvä ystävä olisi suunnilleen samassa elämäntilanteessa samaan aikaan. Tällä hetkellä minun lähipiirissäni on nimittäin vain yksi (!) raskaana oleva, joka synnyttääkin todennäköisesti jo parin viikon sisällä.

Olen yrittänyt etsiä lukulistalleni myös raskausblogeja, joten ehdottakaapa uusia blogeja luettavaksi. Luen edelleen lapsettomuusblogeja ja toivon kovasti, että kaikkien hoidot saisivat onnellisen lopun. <3

17 kommenttia:

  1. Olipa sulla aikaisin lääkärineuvola! Miulla on vasta joskus viikoilla 16-18, sitö ennen ehtii olla nt-ultra ja toinen neuvolakäynti. Ollaan jo kerrottu kummankin vanhemmille ja muutamille kavereille (tänään 10+3). Jos käy jotain niin sitten käy mutta ei kaduta että on kerrottu. Jaettu ilo. -T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelin itsekin aikaista lääkärineuvolan ajankohtaa, kun en ollut koskaan kuullut kenenkään muun käyneen näin aikaisin. En tosin valita, koska kivahan se oli taas nähdä pikkutyyppiä. Kaikissa neuvoloissa ei vain kuulemma ole edes ultraa, joten eroavaisuuksia taitaa olla aika paljon eri neuvoloiden välillä.
      Mekin ajattelimme kertoa kyllä jo parin viikon päästä, mutta ei minua haittaisi vaikka joku tietäisikin jo nyt. :)

      Poista
  2. Onpa mukavaa, kun neuvolassakin ultrataan :) Eipä tarvitsee turhaan olla huolissaan!

    Meillä kun molempien perheet ja lähes kaikki kaverit jo tiesivät hoidoista ja keskenmenoista ja muusta, ja sitten päälle tuli vielä hyperstimulaatio, niin tuntui tyhmältä olla kertomatta raskaudestakin heti, kun olin saanut niin mahtavaa tukea monelta suunnalta koko lapsettomuustaipaleen aikana :) Toki välillä harmitti, että kaikki alkoi niin "ryminällä", että sitä olisi ollut vaikeakin salata, jos olisimme vaikka halunneetkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan huippu juttu, että pääsi taas ultraan. :)

      Tuo sinun tilanteesi oli varmasti sellainen, että kertominen oli varmasti paras ratkaisu. Itsekin mietin, että ehkä jossain tilanteessa olisikin ollut helpompaa, jos läheiset olisivat tietäneet hoidoista. Valitsimme kuitenkin tämän vaihtoehdon ettei hoidoista tiedä juuri kukaan, mutta tulevaisuudessa ehkä haluaisinkin kertoa ainakin osalle, että meidän lapsi on saanut alkunsa lapsettomuushoidoilla. Nähtäväksi jää miten tulemme toimimaan..

      Poista
  3. Minä kerroin läheiselle ystävälle heti plussattuani ja mies kertoi muutamille kavereilleen myös heti alussa. Vanhemmillemme ja sukulaisille kerroimme vasta raskauden puolessa välissä, kun vatsaa alkoi olla vaikea piilottaa. Olimme hieman alle 20v. ja juuri muuttaneet yhteen, mikä saattoi vaikuttaa siihen että venytettiin suvulle kertomista. :D
    Tosin nytkään vajaa kolmekymppisinä, jos ihme tapahtuisi (meillä sekundäärinen lapsettomuus, yli 2v.) niin en raaskisi siitä kertoa kenellekään ennen kuin raskaus alkaisi näkyä ulospäin. Koska jostain syystä salaisuuden kantaminen tuntuisi siltä kuin suojelisi pikku taimen alkua. Höpsöä ehkä.. :) Meilläkään ei kovin moni läheinen tiedä vaikeuksistamme toisen lapsen saamisessa, eikä varmasti ole osannut arvellakaan, kun yksi lapsi jo saatu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla kertomista vaikeuttaa juurikin se, ettei raskaus näy vielä mitenkään. Vasta hetken aikaa on edes tuntunut siltä, että kyllä tässä taidetaan oikeasti olla raskaana, kun olen ollut tosi oireeton kaikki nämä viikot.
      Oletteko sekundäärisen lapsettomuuden vuoksi hoidoissa? Tuo on varmasti ihan totta ettei kukaan ole ehkä ajatellutkaan, että teillä on vaikeuksia saada toinen lapsi, kun yksi on jo olemassa. Lapsettomuus on kyllä aina vaikea asia. Toivottavasti teidän yritys päättyisi pian. :)

      Poista
  4. Ihanaa, että kaikki hyvin siellä. <3

    Me kerrottiin varhaisultran jälkeen niille, jotka tiesi hoidoistakin eli pari ystävääni ja molempien vanhemmat. Molempien sisaruksille kerrottiin np-ultran jälkeen. Ja loput sitten kuulevat vähitellen tai näkevät. :)
    - Kata

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä suunnitelma kertoa noin. :) Itse en uskaltanut hiiskua varhaisultran jälkeen, mutta np-ultran jälkeen uskon jo kertovani ainakin kaikille läheisimmille.

      Poista
  5. Heippa! Minullakin ihan täysin oireeton raskaus ja en todellakaan osaa nauttia tästä! :D Nyt ollaan viikolla 7+5 ja ensi viikolla menen varhaisultraan oman mielenterveyden takia. Tällä hetkellä raskaudesta tietää vain kaksi ystävääni, mutta tuon ensi viikon ultran jälkeen ajattelimme kertoa perheillemme.
    -E

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ultraus auttaa kyllä aina hetkeksi. :) Oireettomuus on kyllä hankalaa, kun ei oikein osaa sisäistää, etä on raskaana. :) Toivottavasti sinullakin on kaikki hyvin ultrassa.

      Poista
  6. Kahdelle ystävälle kerroin heti plussan jälkeen, siskolle myös hyvin aikaisin puoliksi "pakon" edessä. Molempien vanhemmille kerrottiin äitienpäivän tienoilla vähän ennen np-ultraa. Aluksi oli tuohon ultraan asti tarkoitus odottaa, mutta äitienpäivä tuntui sopivalta ajankohdalta. :) Töissä ollaan myös molemmat kerrottu nyt ja lähimmille kerrotaan sitä mukaan kun nähdään. Muut saavat sitten katsoa ja arvailla. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitienpäivä oli varmasti ihana ajankohta kertomiselle. :) Minulla np-ultraan on päivä vaille kaksi viikkoa, joten parin viikon päästä kerrotaan viimeistään, vaikka tuossa eilen kävi jo aika kuumottava tilanne. :D Hassua kun jotkut vaistoavat jostain silmistä, että "tuo taitaa olla raskaana".

      Poista
    2. No on! Meillä töissä kyseltiin hoidon jälkeen, että kuinka kävi. Yksi tuttu kysyi muutamaan kertaan, vaikka sanoin ettei onnistunut (en vain halunnut heti kertoa). Myöhemmin kerroin sitten, että onnistui kuitenkin niin tämä sanoi, että arvelikin koska minun kasvoni olivat kaventuneet "sillälailla". :D Mäkin arvaan aika usein ja aikaisin ihmisistä, mutta yleensä se johtuu siitä, ettei joku juo viiniä kuten tavallisesti tai ei ota esim. homejuustoja. Eli ei mistään noin utopistisesta asiasta kuitenkaan.

      Poista
  7. Onnea! Ihanaa lukea näitä onnistumisia! Meillä menossa v21 ja en vieläkään usko että sielä on meidän pieni "kupla" joka tyksissä siirrettiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ja onnittelut myös sinne! Onhan tämä ihan uskoamtonta, mutta ihanaa että hoidoilla voi oikeasti onnistua, ja meitä onnistuneita tuntuu olevan aina vain enemmän.

      Poista
  8. Heippa, kiva kun eksyit blogiini tulinkin vastavierailulle! Ihan tippa linssissä täällä selasin tarinasi läpi ja olen niin superonnellinen puolestasi! Ihana jäädä seurailemaan tarinaanne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoista. :) Mykava kun jäät seuraamaan meidän tarinaa. :)

      Poista

Kiitos kommentista!