Vertaistukea

En ole vielä uskaltautunut minkään virallisen lapsettomuusfoorumin jäseneksi. Simpukan sivuilla olen käynyt muutamaan otteeseen, mutta rekisteröityminen on toistaiseksi vielä jäänyt tekemättä. Itseäni kiinnostaisi kovasti aktiivinen keskustelu muiden lapsettomien kanssa. Blogeista saa toki vertaistukea, mutta koen tämän hieman hitaaksi muodoksi hakea muita lapsettomia keskusteluun (saako kukaan kiinni ajatuksesta?). Olisiko jollain ehdottaa jotain hyvää foorumia blogien lisäksi? Ottaisin myös mielelläni vastaan uusia blogeja luettavaksi! :)

Viimeksi poliklinikalla käydessä odotustilassa oli minun lisäkseni muutama muu lapseton pariskunta.  Jotenkin oli ihan kiva nähdä muita pariskuntia, vaikka aluksi jännitinkin törmääväni johonkin tuttuun. Toisaalta mitä sitten, saman asian takiahan me kaikki siellä poliklinikalla istuimme. Muutamaan otteeseen näiden muiden naisten kanssa katseet kohtasivat. Olisi tehnyt mieli jäädä juttelemaan, mutta en uskaltanut.. Tuntui jotenkin, että hekin olisivat halunneet jutella.

Minusta tuntuu, että lapsettomuudesta puhuminen tekee jollain tapaa lapsettomuuden siedettävämmäksi. Se on vaikuttanut paljon huomatessani, että emme ole ainoat lapsettomuudesta kärsivät. Olen myös huomannut, että toisten lapsettomien raskautuminen herättää kovasti toiveikkuutta omassa tilanteessa. Tämän minunkin muutaman kuukauden bloggaamisen aikana on moni lapseton tullut raskaaksi. Onnea heille! Toivottavasti täältä tullaan muiden lapsettomien kanssa kovaa vauhtia perästä. En halua tulla katkeraksi tai kateelliseksi, koska muiden onni ei ole minulta pois, päinvastoin. Ehkä mekin vielä onnistumme.

Tuosta nykyisestä hoitomuodosta toivoin pitkään löytäväni jotain luettavaa, mutta ehkä pelkkä Letrozole  ei ole kovin yleinen hoitomuoto lapsettomuutta hoidettaessa? Meillehän ei suunniteltu tähän kiertoon (tai tuleviinkaan) inseminaatiota tai edes pistelty irrotuspiikkejä. Pelkkä Letrozole ja kotiyhdynnät sopivassa tahdissa, ja näillä olisi onnistuttava. Mielenkiintoista nähdä, että mahtaako se riittää. Vielä haluaisin täältä huudella, että ottaisin todella mielelläni vastaan tarinoita em. lääkkeellä tai sen rinnakkaisvalmisteella Femarilla onnistumisesta. :) Täällähän edetään jo kiertopäivässä numero 21, joten todennäköisesti ovulaatio on jo tältä kierrolta ohitettu. Jännittävää.

(weheartit)

Salaisuuksia laatikossa

Innostuin hetki sitten kuvaamaan meidän lapselle (tuntuipa hassulta kirjoittaa "meidän lapselle") hankittuja vaatteita. Idea tuli Haaveistatotta blogin Lauralta, joka vilautti hieman hänen omia hankintojaan, joten ajattelin myös itse esitellä jotain minun kätköistäni. Järkyttävää myöntää, mutta niitä vaatteita on aivan liikaa siihen nähden, että en ole edes raskaana. Tarkoituksenani ei ole esitellä koko laatikon sisältöä, mutta muutaman kuvan verran voimme kurkistaa minunkin "salaisuuksien" laatikkoon. :)
Myönnän, että lähellä hulluuttahan tämä pienten vaatteiden hamstraaminen on.. Jos vain malttaisi mielensä ja käyttäisi rahat muihin ajankohtaisempiin asioihin. Puolustuksena kuitenkin halauan mainita, että suurin osa vaatteista on ostettu hyvistä alennusmyynneistä, sekä kirpputorilta vähänkäytettynä tai lähes uutena. Jos meille joskus lapsi suodaan, niin tulen varmasti hyödyntämään kirpputoreja ainakin ihan niiden pienten vaatteiden osalta. Tuntuu välillä, että kirppareiden pöydät ovat täynnä lähes käyttämättömiä pieniä vaatteita. Lasten kasvaessa ei enää kirpputorin vaatteiden kunnossa ole mielestäni kehumista.
Laatikko ei ole ostettu tähän tarkoitukseen, mutta ainakin toistaiseksi se saa kelvata vaatteiden säilytykseen. Joskus säilytin vaatteita omassa vaatekaapissa, mutta vaatteiden lisääntyessä oli nille keksittävä joku toinen paikka. Ehkä sitten joskus tämä laatikko voisi toimittaa lastenhuoneessa lelulaatikon virkaa.

Pari puista Brioa olen löytänyt luvattoman halpaan hintaan kirpputorilta. Ehkä Briot voisi päästä tuolta laatikosta esille. Ei varmasti kauniit puiset lelut ole vain lapsiperheiden oikeus. Löytyykö muita Brion ystäviä? Olen vannonut, että en tule ostamaan ainuttakaan lelua enää ennen lapsen syntymää (aika kovat vannomiset). Pyrin myös siihen, että en ostaisi enää mitään vaatteita, koska uskon ostavani aivan varmasti odotusaikana ihan riittämiin vielä lisää vaatteita. Nyt kuvia ottaessa tuo määrä hirvitti, mutta ei siellä nyt ihan mitään hirveitä määriä sitten kuitenkaan ole yhtä kokoa.. Ja enimmäkseen olen ostanut bodeja..

Ylhäällä kuvassa ihan perus kauppojen merkkejä muun muassa: H&M, Lindex, Seppälä ja Aarikka (ihana sininen hirvi body). En muista kaikkien kohdalta, että missä vaiheessa yrittämistä mikäkin on ostettu. Herra Hakkarais bodyn ostaminen on jäänyt todella hyvin mieleen. Yrittämistä oli noin vuosi takana, kun kävin Terveystalossa. Käynnistä jäi hyvä ja toiveikas mieli, joten tottakai sorruin ostamaan pienen bodyn Sokokselta.

Tuossa ylhäällä laatikko on sitten myllättynä, jotta useimmat vaatteista näkyisi kuvassa. Tuon topaapuvun takana on minun lapsuudestani yksi pussilakana. :) Onko teille säilytetty vaatteita tai esineitä lapsuudesta?
Hulluin ostos oli ehdottomasti tuo toppapuku. :D Se oli alessa, joten tottakai ostin, ja vieläpä ihan pöljässä koossa. Mikähän on todennäköisyys, että meidän lapsi tulisi syntymään sellaiseen vuodenaikaan, että koon 50-56 toppahaalari olisi sopiva.

Ensimmäiset ostamani vaatteet oli muistaakseni nuo H&M:n sukat ja pipot. Alla on edelleen se samainen lakana minun lapsuudesta. Järkyttyikö joku tästä minun laatikon sisällöstä.. Lähinnä siis määrästä? :P Olen tainut mainita jo miljoonaan kertaan kaikille läheisille, että meidän lapselta ei tule sitten ikinä puuttumaan yhtään mitään. Tosin ei meillä mitään "kermapersettä" tulla kasvattamaan. Vauvana ja pienenä lapsena asiat tulevat varmasti automaattisesti, mutta kyllä sitä sitten myöhemmin joutuu jo hieman asioiden eteen tekemään jotain.

Siinä oli minun laatikkoni.

Suuria toiveita?

Olen pyöritellyt keskiviikon poliklinikka käynnin jälkeen lukuisia kertoja mielessäni kysymystä, että voisiko kymmenen Letrozole tablettia olla meidän kohdalla ratkaisu lapsettomuuteen? Toivoisin löytäväni edes jonkun tarinan netistä, että Letrozolellakin on onnistuttu. Poliklinikan lääkäri vakuutteli kyllä, että emme olisi ensimmäiset em. lääkkeellä onnistuneet, jos tulisin raskaaksi, mutta vaikea uskoa kymmenen pienen tabletin voimaan. Clomifenien aikana olin lähes varma, että onnistuisimme. Clomifenien kohdalla kohdun limakalvo oheni liikaa, joten nekin neljä kiertoa söin Clomeja aivan turhaan. Nyt Letrozolien aikana olen enemmänkin sitä mieltä, että tässä odotellaan vain tammikuuta ja rankempia hoitoja. Miksi ihmeessä ei tuokaan lääke saanut limakalvoa kasvamaan riittäväksi! Niistä munarakkuloista puhumattakaan..

Huomaan myös käsitteleväni lähes päivittäin saamaamme diagnoosia: Määrittämätön naisen hedelmättömyys/selittämätön lapsettomuus. Tutkimusten perusteellahan meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet saada raskaus alkuun, mutta tästä huolimatta reilun kahden vuoden aikana emme ole saaneet ainuttakaan positiivista tulosta raskaustestiin. 

Raskaustestejä ei ole tosin tehty tänä vuonna ainuttakaan (uskomatonta!). Aina ne kuukautiset on yllättänyt ennemmin tai myöhemmin.. Useimmiten myöhemmin. Edelleen lääkekaapin perältä löytyy viime uutena vuotena ostettu raskaustesti. Ostin Clear bluen tuplapakkauksen huomatessani, että kiertoni oli jo reilussa viidessäkympissä. Testin tein illalla ennen uuden vuoden juhlia ja tuloshan ei yllättänyt ollessaan negatiivinen. Yöllä vuoden vaihtuessa kuukautisetkin alkoi.

Tuon raskaustestin jälkeen päätin etten tuhlaisi rahoja enää testeihin. Uskoin vahvasti vuoden vaihtuessa, että tuolla toisella testillä teen vuonna 2014 positiivisen testin. Pian on kuitenkin jo se hetki, että testin saa heittää vanhentuneena roskiin. Testissä ei nimittäin ole käyttöaikaa 05/2015 pidemmälle. 

Ps.. Torstaina ajoin illalla kohti työpaikkaa. Näin tähdenlennon.. Arvaatteko mitä toivoin? <3

Kiertopäivän 12 ultra

Tänään istuin iltapäivällä poliklinikan odotustilassa. Aika oli hieman myöhässä, mutta ei kuitenkaan mitenkään merkittävästi. Tämä kerta oli jotenkin sellainen vähän "rutiininomainen". Housut pois, makaaamaan, ultraus, ylös, housut jalkaan, suunnitelma ja heipat. Ultrassa kohdun limakalvo oli rakenteelta kuulemma hyvä, mutta vielä liian ohut ollessaan vain hieman reilu 5mm. Oikeasta munasarjasta ei löytynyt johtofollikkelia ja vasemmassa munasarjassa oli näille kiertopäiville todella säälittävä 14mm "johtofollikkeli". Tuon follikkelin lisäksi oli toinen 8mm munasolu.
Seuraavat kierrot mennään samalla lääkityksellä ja ihan samalla annostuksella. Tammikuussa sitten soitto poliklinikalle, jos ei mitään ole tapahtunut. Seurantaa ei ultran muodossa tarvita, koska lääkkeen vaste oli kuulemma riittävä(?).
Osa asioista unohtui poliklinikalta poistuessa, joten tarkemmalla selostuksella heti, kun saan postitse epikriisin. :) Täytyy yrittää nyt olla luottavaisin mielin, vaikka tuo limakalvon paksuus jäi harmittamaan. Tammikuussa sitten viimeistään soittoa uudelleen poliklinikalle ja kohti rankempia hoitoja.

Kohti ultraa

Torstaina sain vihdoinkin ajan tämän kierron ultraan! Aika on tulevana keskiviikkona. Ultrassa tarkastetaan sen Letrozolen tehoa, eli ymmärtääkseni yritetään löytää johtofollikkeli jommasta kummasta munasarjasta. Toiveikkaana odotan tietysti hyvän kokoista johtofollikkelia ja sopivan paksuista kohdunlimakalvoa.
Perjantaina nappasin viimeisen Letrozolen. Ainakaan vielä en ole saanut mitään ihan hirveitä haittavaikutuksia tuosta lääkkeestä. Torstaina sain "kiusakseni" kuumat aallot. Oikeastaan mitään muuta poikkeavaa en ole huomannut. Uskon kuitenkin, että mahdollinen ovulaatio voi tuntua ehkä voimakkaampana tällaisessa kierrossa, jossa on käytössä lääkitys? Mitään ovulaatiotestejä en ole vielä ostanut, koska jotenkin luotan tuohon ultraan aika paljon. Eiköhän siellä selviä aika tarkasti, että onko mitään mahdollisuuksia ovuloida tässä kierrossa. Jännittävää, mutta toisaalta olen yllättynyt omasta mielialastani. Ainakaan tämä lääke ei ole vaikuttanut negatiivisesti minun mielialaan. Kokemusta Terolut nimisestä lääkkeestä, jonka aikana oli ihan hirveä!

Katsotaan, että jääkö haittavaikutukset näinkin pieniksi. Palaan viimeistään keskiviikkona lapsettomuuspoliklinikan käynnin jälkeen toivottavasti hyvillä uutisilla. :)

Letrozole päivä numero 2

Pikainen päivitys. Ensimmäinen päivä takana kyseistä lääkettä. Tänään olen ottanut kolmannen tabletin. Haittavaikutuksia ei toistaiseksi ole (koputan puuta). :) Vielä en ole saanut varmistusta ensi viikon ultrasta.. Odottelen.

Ongelmia

Työn ja lapsettomuuden yhdistäminen meinaa aiheuttaa ihan lievää ahdistusta. Uusi kierto starttasi eilen ja olen heti huomenna siinä tilanteessa, että en pääse soittamaan poliklinikalle uuden kierron alkamisesta, koska poliklinikan soittoaika on aamulla kello 8.30-9.00. Aluksi ajattelin soittavani yhteen palaveriin ajaessani, mutta eihän se onnistu työkaverin istuessa samassa autossa. En kehdannut kieltäytyä ottamasta työkaveriani kyytiin, joten pienen ongelman edessä olen aamulla. Mies ehdotti, että kertoisin jonkun seikkaperäisen tarinan ennen soittoa työkaverilleni, mutta ööh.. ei kukaan ole niin idiootti, että ei ymmärrä selkeää suomenkieltä :"Hei, ilmottaisin kuukautisten alkaneen lauantaina, joten varaisin ajan ultraääneen kiertopäiville 10-12". Hervottomat naurut sain, kun ajattelin kaikkia vaihtoehtoja "Hei, olen nyt hieman pahassa paikassa, mut ilmoitan et NE alkoi lauantaina ja tarvitsisin sen suunnitellun jutun sinne kymmenen päivän päähän". Taidan kuitenkin näpytellä sähköpostin poliklinikalle kuukautisten alkamisesta. He ottavat sitten minuun yhteyttä tai lähettävät ajan postissa.

Huomenna aamulla otan ensimmäisen Letrozolen! :) Jännittävää. Toivottavasti muistan ottaa jokaisen tabletin. Muistamista helpottaa toivottavasti se, että minulla on aamuvuoroja maanantaista torstaihin. Perjantaina pitää sitten vaan herätä aikaisin, jotta lääke tulisi otettua suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Ajattelin ottaa lääkkeen aamulla kello 6 ja illalla kello 18. Pistän tänään muistutuksen kännykkään, jotta muistaisin tuon illalla otettavan lääkkeen. Aamun lääkkeen muistaminen ei ole mitenkään vaikeaa, koska syön aamulla kahta muutakin lääkettä.
Eilen lukiessani Letrozolesta huomasin monella olleen hieman pienempi annostus! Osa oli syönyt vain sen 2,5mg kerran päivässä, mutta minulla se annos on 2,5mg kaksi kertaa päivässä. Katsotaan, että saadaanko tuolla lääkkeellä mitään aikaiseksi. Jännittää vielä se, että tuleeko sitten ultran jälkeen joku irrotuspiikki tmv.

Tämän viikon aikana saatte lukea varmasti vain tuosta Letrozolesta ja sen aiheuttamista tuntemuksista. Ensi viikon jälkeen on vihdoinkin se ultra seuraavien päivien aikana: 20.-22.10. Mies ei todennäköisesti tule mukaan ultraan, koska kyseessä on kuitenkin vain noiden munasarjojen tilanteen tarkastaminen.. Toki käynnillä voidaan pohtia tulevaa, mutta turhaan mies yrittää vielä tässä kohtaa hoitaa itselleen vapaata töistä, vaikka emme usko hänen työpaikallaan vapaan saamisen olevan millään tavalla ongelmallista. Miehellä on nimittäin esimiehenä hyvä ystävä! Minullakin on vuorojen vaihtaminen kohtuu helppoa useimmiten. Tietty liian myöhään vuorojen vaihtaminen on ymmärrettävästi melko mahdotonta, mutta toivottavasti hyvä tuuri jatkuisi ja ajat olisivat edes vuoron alussa tai lopussa, jotta ei kesken päivän tarvitsisi lähteä töistä käymään poliklinikalla.

Tänään on oikeasti tuntunut siltä, että meidän matka lapsettomuushoidoissa on alkanut!

(Syksyssä on ehdottomasti parasta kynttilät iltojen hämärtyessä)

Ensimmäinen virallinen hoitokierto

Uusi kierto starttasi tänään. Kierron pituudeksi tuli jopa minulle lyhyt 34 päivää. Maanantai aamuna otan ensimmäisen Letrozolen rennosti muiden lääkkeiden kanssa jännitäen saatanasti mahdollisia sivuvaikutuksia. Maanantaista perjantaihin syön em. lääkettä kahdesti päivässä yhden tabletin. Kierron päivinä 10-12 on sitten ultra. Lääkkeen sivuvaikutukset jännittää ihan hirveästi, mutta yritän olla mahdollisimman positiivinen tässä ensimmäisessä virallisessa hoitokierrossa, vaikka hieman olen skeptinen pelkällä Letrozolella onnistumiseen, koska emme onnistuneet Clomifenilläkään. Tosin Clomifen kierroissahan ongelmaksi aiheutui kohdun limakalvon huomattava oheneminen, joten mitään ei olisi voinut edes kiinnittyä kohtuun ohuen limakalvon vuoksi (Letrozolen ei pitäisi ohentaa limakalvoa).
Mies kertoi tänään reilusti jännittävänsä lääkkeen sivuvaikutuksia, sekä tulevaa kiertoa. Ehkä olisi pitänyt jättää lukematta lääkepaketin mukana tullut tuoteseloste, koska onhan tuossa lääkkeessä melkoisesti ns. epämiellyttäviä haittavaikutuksia. Apteekissa tosin vakuuteltiin, että lyhyissä hoidoissa haittavaikutukset jäisivät melko lieviksi. Esimerkiksi tuoteselosteessa mainittu hiustenlähtö on kuulemma yleisempää syöpähoidoissa. Tekee pahaa ajatella, että toiset syö tuota lääkettä rintasyöpään, mutta itse sitten syön ns. "vapaaehtoisesti" vain lapsettomuuteen (saiko kukaan kiinni ajatuksestani?).

Netistä olen lukenut suomeksi ja englanniksi erilaisia kertomuksia Letrozolella tai Femarilla onnistumisesta. Prosentteina yhdessä kierrossa onnistuminen on vain 15% luokkaa. Kuulosti aluksi todella pieneltä, mutta ihan normaalissa kierrossa ensimmäisen vuoden yrittämisen aikana prosentti raskauden onnistumisessa on vain 20-25%. Eli neljän kierron aikana on jo ihan hyvä mahdollisuus onnistua. Jostain luin, että ensimmäinen vaihtoehto lapsettomuushoidoille on juurikin tuo ovulaation induktio. Meillä koittaa ensi vuoden kesäkuussa jo kolme vuotta lapsettomuutta! Onko siis jo aivan turhaa odotella tuollaisella 15% onnistumisprosentilla onnistumista? Lapsettomuus on kyllä todellinen kärsivällisyysharjoitus.

Tänään huomatessani että kuukautiset alkoivat säntäsin melkein välittömästi kalenterin luokse. Kärsivällisyyden lisäksi näissä hoidoissa vaaditaan ihan järkyttävästi taitoa sovitta työ lääkärissä ravaamiseen. Melkein tekisi mieli sanoa poliklinikalle, että keskiviikko 22.10 olisi paras, koska se on valmiiksi vapaapäivä. Toisaalta tämän asian takia olen kyllä valmis menemään ultrattavaksi ihan koska vaan. :) Tuo keskiviikko osuisi kiertopäivälle numero 12.

Pidetään peukkuja tälle kierrolle!

Uuden kierron odottelua

Täällä odotellaan uuden kierron alkua. Nyt mennään jo kiertopäivässä numero 30! Ihan tajuttoman nopeasti meni tämä kierto. Pian pääsemme (tai minä pääsen) syömään Letrozolea. On munasarjojen ultrausta, lapsettomuuspoliklinikalla käynti/käyntejä(?), uudenlaista toivoa tähänkin touhuun. :) Hieman jännittää, mutta se kuuluu varmasti asiaan.
Harmittaa nämä epäsäännölliset kierrot, kun taaskaan ei voi suunnitella yhtään mitään. Vasta ekana kiertopäivänä voin hieman tarkastella kalenteria siihen suuntaa, että milloin pitää olla ultrattavana jne.. Onneksi tämän viikon aikana alkavat kuukautiset eivät sotkisi kuvioita pahasti. Toivotaan (!!!) kuukautisia siis tälle viikolle. ;) Viime kierto oli sen 40 päivää, joten pahoin pelkään tämänkin kierron olevan lähempänä tuota kymmenlukua. Toivottavasti tuo Letrozole lyhentäisi kiertoja edes hieman. Pidemmällä tekstillä sitten, kun alkaa vihdoin jotain tapahtumaan.. ;)

Yksi runo lapsettomuudesta

"Sinua en tunne,

vain hiljaa aavistan.

Sen täydelliden ihmeen,

sen lahjan valtavan.

Sinua en tunne,

vaan tunnen kuitenkin.

Luot sydämeeni valon,

kuin tähti loistavin.

Sinua en tunne,

vaan valtaat maailman.

Et arvaa kuinka paljon,

sinua odotan."

(Runon tekijää en tiedä, mutta kaunis se on silti)
<3

(Taivas näytti tänään tältä)

Lapsettoman päivä

Kävin eilen iltalenkillä kahdeksan jälkeen illalla, mittarin näyttäessä enää muutamaa hassua astetta yli nollan. Lenkin heitin epätyypillisen rauhallisesti antaen karvakorvien (koirien) nuuskutella lähes kaikki tolpat ja pensaiden aluset. Leikittelin ajatuksella, että olisin raskaana tai jopa jo synnyttänyt meidän lapsen. Mietin, että muistaisinkohan hetkiä ennen lasta, joten siitä se idea lähti.
Ajattelin antaa pienen palasen itseäni tänne blogiin, sekä tallettaa muistoja tästä ajasta. Vaikka tietenkin on mahdollista, että emme tule saamaan lasta ikinä, mutta ihan mielenkiintoista se olisi parin vuoden päästä palata katselemaan, että minkälaista se arki olikaan lokakuussa vuonna 2014.

9:00
Herätyskello herättää vapaapäivään. Torkutan hetken nousten ylös vasta 9:20. Annan koirille ruoan ja puen päälle ulkovaatteet. Ulkona on vain 4,1 astetta lämmintä. Hyrr... Lenkillä lehdet rapisevat kenkien alla. Heitämme lenkin läheisellä luontopolulla. Nappaan muutaman kuvan kännykällä, mutta vain tämä yksi päätyy tänne blogiin.

10:10
Takaisin kotona. Päätän lämmittää illalla saunan, joten käyn vain pikaisessa suihkussa. Kuivashampoo pelastaa hieman rasvoittuneet hiukset. Teen itselleni leivän, jonka seuraksi nappaan lasillisen mustikkakeittoa ja kupillisen kahvia. Aamupalaa syödessä selaan blogeja.

10:30
Vaihdan vaatteet ja meikkaan kevyesti. Hiusten kanssa menee taas aikaa, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Tuntuu toisinaan hieman hassulta meikata ja laittaa hiuksia, jos ei ole selkeää suunnitelmaa siitä, että poistuu päivän aikana lenkkiä kauemmas kotoa.

11:00
Puhelin soi taukoamatta ja mies lähettää viestiä reissultansa. Ei enää montaa päivää siihen, että mies on taas kotona. On jo ikävä. <3 Suunnittelen kauppalistaa, mutta tajuan pärjääväni ainakin perjantaihin jääkapin antimilla (yksin sitä kuluu kyllä todella paljon vähemmän ruokaa). Kaupassa on käytävä, koska vajaalla rullalla vessapaperia ei perjantaille selvitä. Muistan myös tarvitsevani lahjapaperia tai lahjapussin viikonlopun syntymäpäiviä varten. Mietin myös kirpparilla käyntiä.

12:30
Syön lounaaksi kaalikeittoa (miehen inhokki, mun lemppari), ja lähetän miehelle kuvaviestin omasta lounaastani. Mieheltä tulee vastaukseksi höpöhöpö viesti, kun yritän vakuutella kaalikeiton olevan ehkä jotain parasta maailmassa. Ei tuosta kaalikeitosta kyllä hyvää kuvaa saa, mutta kaikki sen ehkä tunnistaa kaalikeitoksi. :P Löytyykö muita kaalikeiton ystäviä?

13:10
Puen taas ulkovaatteet päälle. Päätän leikata nurmikon ja juoksuttaa koiria pihalla.. Tässä kohtaa kamera unohtui matkasta. Juttelen hetken naapurin kanssa.

14:00
Palaan sisälle ja päätän lähteä pyörähtämään paikallisella kirpputorilla, sekä siellä kaupassa hakemassa sitä vessapaperia. Kaupassa kävelen epätyypillisesti lehtihyllyn ohi. Silmiini osuu tarjous syyskuun Vauva- lehdestä, jonka mukana saisi Meidän Perhe lehden. Nappaan lehdet koriini.

16:30
Palaan kaupoilta ja kirpputorilta. Tässä kohtaa säntäilen ympäriinsä, koska päivä tuntuu kuluvan ihan liian nopeasti ohitse. Päätän kuitenkin rauhoittua lukemaan noita lehtiä, jonka jälkeen kello onkin jo lähempänä puolta kuutta. Valmistaudun iltalenkille. Hetken pohdin reittiä, mutta päädyn kuitenkin siihen pidempään lenkkiin. :) Ennen lenkkiä puhun äitini kanssa puhelimessa.

18:15
Lähden koirien kanssa lenkille. Päätän juosta osan matkaa, mutta nappaan yhden sillan kohdalla kuvan aivan tyynestä joesta. Pitäisi lähteä luontoon järkkärin kanssa, koska eihän nää kännykällä otetut kuvat ole lähelläkään järkkäri laatua.

19:15
Kotona. Sauna lämpenemään. Toisen koiran pesu, sekä pyykkikoneen täyttö. Mietin varaavani huomenna ajan hammastarkastukseen, joten etsin netistä hammashoitolan numeron.

19:30
Saunan lämmitystä odotellessa syön iltapalaksi kaksi karjalanpiirakkaa ja jugurttia. Televisiosta tulee Salatut elämät.

20:00
Saunaan. Saunan jälkeen lasi viiniä. Saunominen on kyllä super tylsää yksin, eikä tuo lasi viiniä maistunut samalta kun miehen kanssa esimerkiksi viikonloppuna. En kuitenkaan valita, mukavaa rentoutumista.

21:00
Toisenlaiset äidit. Itse tykkäsin jaksosta. Ainut asia mitä jäin miettimään oli sen naisen kommentti niistä hänen kokemistaan keskenmenoista. Se nainen sanoi jotenkin, että "emme saaneet niitä lapsia, koska joku toinen tarvitsi heitä meitä enemmän". Ymmärsin kyllä kyseisen perheen kannalta, että noin oli varmasti paljon helpompi käsitellä oman lapsen menettämisen surua, mutta itse lapsettomana kommentti tuntui aika pahalta. Emmekö me saa lasta, koska joku muu tarvitsee lasta meitä enemmän? Asianhan voi toki ajatella monella tavalla. Kuitenkin jaksosta tykkäsin muuten kovasti. Ihanan oloinen perhe. :)

22:00
Tämän postauksen kuvien lataamista ja sivusilmällä BB2014.. Repeilin ihan totaalisesti niille kolmelle, jotka menivät sinnen kivikkoon. :D Mielettömät reaktiot niillä naisilla.

23:30
Pian tämä postaus on valmis, joten uskon ennen kello 24 koittavan hampaiden pesun ja sänkyyn hiipimisen. Näin kului minun päiväni lapsettomana lokakuussa 2014. :) Mahtuisiko tähän päivään lapsi? Ainakin tuo viini varmasti puuttuisi keskiviikko illasta. Ehkä heräämienkin tapahtuisi vapaallakin hieman aikaisemmin. Mitä mieltä "lapselliset". ;)

Tuntuu, että en tehnyt päivän aikana juuri mitään! Perus siivouksetkin unohtui kuvata postaukseen. Pesin nimittäin sen täyttämäni koneellisen pyykkiä ja siivosin keittiön..