Sivut

maanantai 10. marraskuuta 2014

Hoitokierto numero kaksi

On varmaan turha edes mainita, että toiveet olivat vielä viime viikon lopulla todella korkealla. Perjantaina aavistin kierron olevan lopuillaan, mutta vasta tänään voin sanoa vuodon alkaneen ihan kunnolla. Jos jotain positiivista pitäisi tuosta edellisestä kierrosta sanoa, niin kierto lyheni ihan hurjasti jääden vain 30 päivän mittaiseksi. Minullahan on taustalla niitä ihan mega pitkiksi venyneitä kiertoja, jotka on sitten käynnistelty vaihtelevasti Teroluteilla tai Primolut Nor nimisillä lääkkeillä.
Keskiviikkona aloitan Letrozolet samalla annostuksella kuin aikaisemmin, eli se kaksi tablettia päivässä. Tämän kierron jälkeen vielä kaksi kiertoa tällä samalla lääkityksellä, jonka jälkeen pidämme yhden kierron taukoa ja otamme siinä kohtaa yhteyden lapsettomuuspoliklinikalle. En vielä ihan hahmota, että mihin kohtaan ensi vuotta nuo rankemmat hoidot osuisivat, mutta nopealla laskutoimituksella saatamme elää jo maaliskuuta 2015!
Tuntuu jotenkin ihan älyttömän väärältä tällä hetkellä, että vain odottelemme ja yritämme luottaa tuon lääkityksen ja kotiyhdyntöjen onnistumiseen. Tuon ensimmäisen kierron aikana oikeasti luotinkin ja olin toiveikas, mutta kyllä taas vedettiin matto jalkojen alta.


Seuraavaksi mietinkin niitä ovulaatiotestejä. Mahtaakohan niistä olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Eilen yritin miettiä, että mihin kohtaan ovulaatio mahtoi viime kierrossa osua ja olen kyllä melko vakuuttunut, että siinä kohtaa on ollut sitä "aktiivista yrittämistä". :P
Olen jo pidempään syönyt kuukautisten aikaan Obsidania (rautalääke), mutta tänään mietin että mahtaako siitä olla haittaa tuon Letrozolen imeytymisen kannalta? Monivitaaminia olen syönyt jo monta vuotta, mutta siinä ei sitten tuota rautaa ole. Ilman rautalisää hemoglobiinini laskee 110 paikkeille korjaantumatta sitten kuitenkaan itsestään kuukautisten jälkeen. Työterveyslääkärin ohjeen mukaan olen tuota rautaa syönyt, mutta voisinhan vielä vaikka sähköpostilla kysyä lapsettomuuspoliklinikan hoitajalta. 

Eilen pohdimme miehen kanssa talviloman ajankohtaa. Päädyimme pitämään talvilomaa siinä maaliskuun lopulla. Emme epäröineet hetkeäkään, vaan ajatuksena on varata matka ulkomaille tuohon kohtaan. Hullua tai ei, mutta ei me voida jäädä siihen ajatukseen kiinni, että emme voisi lähteä matkalle kesken hoitojen. Pidetään sitten vaikka kaksi kiertoa taukoa, jos juuri tuohon kohtaan ne hoidot osuu. :) Toisaalta tuohon saumaan osuu pääsiäinen, eli poliklinikka on tuon viikon aikana ainakin meillä auki max. neljä päivää, jos edes sitäkään.

Joulu jännittää nyt entistä enemmän.. Emme tänäkään jouluna odota meille lasta tai ainakaan emme vielä tänä jouluna ole kertomassa pienestä ihmeestä. Melkein olin jo valmis ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi joulun tekijäksi.. Säästyisi ainakin sukulaisten utelemisilta. Mies lohdutti, että voimme aina viettää vaikka joulun kahdestaan viiniä juoden ja juustoja syöden. <3 Eiköhän tästä taas selvitä. 

2 kommenttia:

  1. Sehän kuulostaa myös ihanalta joululta. :) Nautit nyt niistä viineistä, juustoista ja teidän kahdenkeskisestä ajasta; jospa se pian ei ole enää hetkeen mahdollista! Pidän teille peukkuja.

    VastaaPoista
  2. Joulusta tulee varmasti juuri niin ihana, kun vain itse siitä teemme. :) Ehkä joskus meidänkin joulussa on se kolmas pieni ihminen. <3 Kiitos sanoistasi, toivottavasti pian saan kertoa täällä iloisia uutisia. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!