Kirjeitä ja kuulmisia

Tein tuossa viimeisiä Pride- kotitehtäviä. Yhtenä tehtävänä oli kirjoittaa kirje sijaislapselle. Ajattelin kirjoittaa myös kirjeen meidän syntymättömälle lapselle. Joskus ennen keskenmenoa mietin, että jatkaisinko blogia raskauden alkaessa. Todennäköisesti aloitan uuden blogin jos tulisin raskaaksi, koska haluaisin jättää lapsettomuutta käsittelevän blogin yhdeksi vaiheeksi elämää. Enkä välttämättä halua ikinä palata näihin fiiliksiin, vaikka tiedänkin etten voi ikinä unohtaa tätä tuskaa. Olisi aika hienoa näyttää sitten se tekemäni kirje omalle lapselle joskus, kun hän on siihen riittävän vanha. Uskoisin kirjoittavani melko vahvoja tunteita sisältävän kirjeen. Kirjeestä tulisi varmasti esille se, että kuinka kovasti olemme häntä toivoneet, ja kuinka paljon häntä tulisimme rakastamaan.

Minun ja mieheni vanhemmat ovat kumpikin ottaneet meistä kasapäin kuvia lapsuutemme aikana. Minun vanhemmat säästivät hieman minun ensimmäisiä vaatteita ja ensimmäiset kengät. Miehen vanhemmat ovat tehneet sellaisen kehystetyn valokuvakollaasin. Tahtoisin antaa samanlaisia muistoja myös meidän lapselle, koska nuo meidän vanhempien säilyttämät muistot on tällä hetkellä meille todella rakkaita. Minun ensimmäiset kengät löytyy tuolta olohuoneen hyllyltä. Miehen valokuvista ja minun valokuvista olen tehnyt jo muutamia vuosia sitten sellaisen valokuva-albumin, joka on jatkunut aina vuoteen 2008 (?) asti. Tuon vuoden jälkeen valokuvia ja muistoja on tullut laitettua yhteen kenkälaatikkoon säilytykseen. Ehkä ensi kesän tehtäväksi otankin niiden muistojen laittamisen albumiin. :) 

(Weheartit)

Pohdin tuota Pride- kurssia tuossa yhtenä päivänä ja tulin siihen tulokseen, että vaikka meille ei ikinä tulisikaan sijaislasta, niin olemme miehen kanssa saaneet paljn kaikkea muuta hyvää tuon kurssin aikana. Uskon ettei niitä asioita olisi voinut saada mistään muualta. Melkoista itsensä tutkimista tuo kurssi on ollut, sekä omien vahvuuksien ja kehityskohtien löytämistä. Olen myös yllättynyt siitä, että miten paljon asioita olen myös vielä lähes kymmenen vuoden jälkeenkin oppinut tuosta miehestäni, eli paljon asioita jotka jäävät tavallisessa arjen kiireessä huomaamatta. Välillä olemme vitsailleet miehen kanssa, että jäisi moni lapsi "tekemättä", jos lapsen saaminen vaatisi noin paljon tehtäviä, kotikäyntejä, viikonloppuisin ryhmätapaamisia jne.. (nyt sitten huumoria tuohon edeliseen lauseeseen).

(Weheartit)

Tänään täällä mennään kiertopäivässä 13. Ovulaatiota en päässyt tikuttamaan, koska digitaalisen ovulaatiotestin monitori oli viallinen, eli sunnuntaina koin pienen pettymyksen kun testaamista yritin aloittaa. Tänään sain kiinni Clearbluen edustajan, joka sitten lähettää minulle uuden monitorin tikkuineen, mutta ei ne tähän kiertoon enää ennätä, kun Englannista asti se testi tulee. Jos jotain positiivista, niin ainakin pääsin toteamaan tuon Clearbluen tuoteneuvonnan toimivan hyvin. Ihminen joka minulle vastasi neuvonnasta, niin kysyi että olenko varma että meidän lapsettomuushoitojen (Letrozolen) kanssa voi mitata tuolla ovulaatiotestillä, joka havaitsee myös kohonneen estrogeenin? Ymmärtääkseni tuo Letrozole juuri toimii päinvastoin, eli vähentää omaa estrogeenin tuotantoa, koska eikö juuri estrogeenin lisääntyminen lisää rintasyövän riskiä?!? (Nyt voin kyllä olla ihan väärässä). Ajattelinpa vaan, että jos Letrozole lisäisi estrogeenin tuotantoa, niin ovulaatiotestihän hymyilisi kai koko kierron?