Huomenna

Huomenna lapsettomuuspoliklinikka aukeaa! En voi sanoa, että kesän sulku olisi mennyt nopeasti. Toukokuussa polin hoitaja totesi sulun menevän hujauksessa, jopa lähes huomaamatta, mutta tuota en kyllä allekirjoita. Kesän aikana olen lähes joka päivä laskenut päiviä ja viikkoja sulun loppumiseen, vaikka se tarkoittaakin automaattisesti myös kesän olevan melkein ohitse. Ensimmäistä kertaa elämässä odotan syksyä ja uusia asioita innokkaasti, vaikka samalla  jännitän ihan älyttömästi.
Eilen yksi sukulainen kysyi kovaan ääneen tuttavieni juhlissa, että "koskas teille on tulossa perheenlisäystä". Selvisin tilanteesta jälleen niin taitavasti, että en usko kyseisen ihmisen kyselevän pitkään aikaan perheenlisäyksestä. Toisaalta harmittaa antaa vastauksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Tuokin kysymyksen esittänyt ihminen sai varmaan vastauksestani sellaisen vaikutelman, että en halua lapsia.. Miten olette itse vastannut kysymykseen perheenlisäyksestä? Toisaalta toivoisin olevani niin rohkea, että voisin vastata olevani lapsettomuustutkimuksissa. Mies istui melko lähellä ja kuuli kysymyksen. Illan hämärtyessä mies totesi olevansa pahoillaan siitä, että kysymykset esitetään pääsääntöisesti minulle. Samaan hengenvetoon mies totesi olevansa minusta ylpeä, koska olen niin vahva. <3 Mietin tuon jälkeen, että kaunakohan jaksan olla vielä vahva. Hajoanko jossain kohtaa.