Tuota maisemaa katsellessani mieleni valtasi älytön kiitollisuus siitä, että elän tällä hetkellä hyvinkin onnellista elämää ilman mitään suurempia sairauksia tai ongelmia. Lapsettomuutta on takana kesäkuussa jo neljä vuotta, mutta sekään ei saa minua lannistumaan enää niin kokonaisvaltaisesti. Ehkä tässä on hyvä juuri näin. Jos kohtuuni on kiinnittunyt meidän pieni vauvan alku, niin otan hänet vastaan suurella kiitollisuudella, ja lupaan antaa hänelle kaiken sen rakkauden, jota olen säästänyt kaikki nämä vuodet omaa lasta kaivaten. <3
Kiva kuulla taas sinusta! Pidän peukkuja että tämä siirto onnistuisi <3
VastaaPoistaTaukokierto aiheutti puolivahingossa tauon myös tänne blogin puolelle. :) Toivottavasti tämä siirto onnistuisi. <3 Sinä et joudu odottamaan enää pitkään, että pikkuinen on masun ulkopuolella. <3
PoistaOlipa ihanan toiveikas ja positiivinen päivitys. Meillä on muuten aika lailla samanlainen matka lapsettomuutta takana. Pitäisi tosiaan aina muistaa, että elämässä on paljon hyviä asioita, joista olla onnellinen. Toivotaan, että teillä tärppää tällä kerralla ja tulee lisää ilonaihetta! :)
VastaaPoistaTänään luin sinun blogiasi ja tein saman havainnon, että meillä on samanlainen matka lapsettomuutta takana. :) Mielestäni näiden vuosien aikana ajatusmaailma lapsettomuutta kohtaan on muuttunut jollain tapaa..? Toivotaan, että tämä olisi se meidän kierto. Sinulle myös paljon tsemppiä tulevaan. <3
PoistaNiin kyllä ne ajatukset muuttuvat ajan myötä. Lapsettomuus on edennyt vaiheissa. Ensin täysi luotto lapsen saantiin, sitten epäilys, hoitoihin hakeutuminen ja luotto niihin, ja nyt sitten vahva epäilys etteivät nekään tuo meille lasta. Ihan lopullista rauhaa en ole kyllä löytänyt, väliaikaista kylläkin. Tyhjiö elämässä on edelleen, kuten sanoit niin säästettyä rakkautta löytyy täältäkin :)
PoistaNiinpä. :) Se epäilys taitaakin olla kamalinta, kun ei voi tietää tuoko hoidotkaan meille lasta. En myöskään osaa sanoa, että kuinka kauan hoitoja jaksaa tehdä tuloksettomina.
Poista<3!
VastaaPoista<3
Poista