Välillä mieleni valtaa epäusko, että olemmeko me ihan oikeasti menossa kohti IVF- hoitoja. Uudenlainen toivo herää päivä päivältä voimakkaammaksi, vaikka järki muistuttaakin taas siitä että vain joka kolmas onnistuu ensimmäisellä IVF- hoidolla.
Eilen selasin Iltalehteä ja taisinpa jopa naurahtaa ihan ääneen lukiessani seuraavaa "Nykyisin naiset hankkivat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 28-vuotiaina ja miehet 30-vuotiaina". Meillähän tilanne on ensi vuonna juurikin tuo, että minä täytän 28-vuotta ja mies 30. Olisiko ensi vuosi siis tosiaan se meidän vuosi? Jos heti ensimmäisestä hoidosta tulisin raskaaksi, niin lapsi ehtisi syntyä vielä ensi vuoden aikana. :)
Julkisella (ainakin meidän poliklinikalla) IVF- hoitoja tehdään yksi keväällä ja yksi syksyllä, eli kaksi kertaa vuoden aikana. Nyt jos marraskuussa emme onnistu, niin seuraava hoitokerta on sitten tosiaan vasta vuonna 2016. Toki voimme päästä jo toiseen hoitokertaan jo heti tammikuussa, mikä tosin on melko epätodennäköistä.
Nyt kuitenkin luottavaisin mielin ensi viikkoa kohti. Jos jotain super positiivista, niin tänään taisi alkaa viimeinen taukokierto! Letrozolen jälkeen minun kierrot on ollut todellakin kuin jostain "oppikirjasta". Tähän päivään päättyneen kierron pituudeksi tuli nimittäin tasan 28 päivää. Mahdollisestihan seuraavat kuukautiset alkaakin jo lokakuussa, joten nyt voin ehkä varovasti jo sanoa hoitojen alkavan lokakuussa.
Meiltä otetaan ne infektioverikokeet vasta ensi viikon käynnin yhteydessä. Kestääköhän niiden tuloksien saaminen kuinka kauan? Lähinnä vain ajattelin, että aloitetaanko hoitoja millään tavalla ennen noiden tulosien saamista? Jos nimittäin kiertoni pysyy näinkin säännöllisenä, niin seuraavan kierron ensimmäinen päivä osuu sinne lokakuun 26 alkavalle viikolle.
Muutenhan täällä on eletty varsin leppoisaa arkea. Toisinaan minusta tuntuu nimittäin siltä, että olemme olleet jo niin kauan lapsettomia, että siihen alkaakin jo tottumaan. Viimeksi romahdin ihan kunnolla silloin keskenmenon aikoihin, mutta sen jälkeen on ollut hyvinkin rauhallisin mielin näitä hoitoja kohtaan. Uuden kierron alkaminen on toki aina pienoinen pettymys, mutta muuten tunnen oloni vahvaksi. Viisi kiertoa sitten olisin varmasti ollut "hermoraunio", jos olisin tiennyt joutuvani odottamaan hoitojen alkua marraskuuhun asti, mutta nyt huomaankin tämän pitkäksi venyneen hoitotauon tehneen tosi hyvää mielelle ja myös parisuhteelle.
Tsemppiä kaikille käynnissä oleviin hoitoihin, tuleviin hoitoihin ja alkaneisiin raskauksiin. <3
Jännää!!! Minulla pitäisi viikon sisään alkaa vuoto, ja sitten ollaan samassa tilanteessa kuin te nyt :D Ei noissa infektiokokeissa varmaan viikkoa kauemmin kestä, itse kävin jo tänään, kun oli toiselta poliklinikalta tilattuja kokeita samalla :) Toivon vain, etten käynyt liian aikaisin... Vaikka olisihan se kumma, jos ei 3 kk:n sisällä voisi hoitoa aloittaa :)
VastaaPoistaNiin ajattelinkin, että nuo infektioverikokeet tulevat varmaan melko nopeasti. ☺Jännittävää seurata myös teidän hoitojen kulkua, kun etenemme samalla aikataululla.
Poista