Vauvan liikkeet tuntuvat nykyään hyvin selvästi. Vauva liikkuu eniten silloin kun olen syönyt tai olen paikallani. Illat tuntuvat olevan sitä aktiivisinta aikaa. Sanoisin tämän tyypin olevan vielä aavistuksen siskoaan rauhallisempi. Vatsassa on hyvin tilaa tehdä "kuperkeikkoja", joka tuntuukin melkoisena muljahteluna. Mielestäni vointini on hyvä. Jaksan käydä lenkillä, touhuta taaperon kanssa ja vielä viime viikolla pyöräilin neuvolaan. Hirveästi en enää uskalla pyöräillä, koska pelkään kaatumista ja siihen liittyviä vaaroja. Ehkä turha pelko, mutta kävelen mielummin tai käytän bussia.
Esikoisen kanssa kokeilimme kaukalopussia kaukaloon, joka oli esikoisen mielestä ihan super kivaa. Isosisko antaa pusuja vatsalle ja kertoo tällä hetkellä lähes kaikille, että "äidin masussa on vauva". Tämä odotus tuntuu menevän tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Hieman reilun kaksi kuukautta, ja alkaa äitiysloma! Ei myöskään mene kauaa, että alkaa viimeinen raskauskolmannes.
Vauvalta puuttuu vielä kaukalon telakka (kaukalon ostin kaverilta), hoitopöytä tai hoitopiste, vaatteita pitää vielä hankkia, ja kaikki hoitotarvikkeet (vaipat, vanupuikot jne) puuttuu. Tälläkään kertaa en osta rintapumppua, imetys lähti sujumaan viimeksi hyvin ja sain lypsettyä käsin sen mitä tarvitsi lypsää. Lähinnä maidon pakkauduttua liian pitkän imetysvälin vuoksi lypsin, mutta tuttipullosta ei esikoinen koskaan juonut mitään. Lisämaidon (lypsetyn äidinmaidon) annoin kertakäyttöruiskulla ihan ensimmäisinä päivinä kotona. Hankinnoista kirjoitan vielä myöhemmin pidemmin.
Töissä vatsa kovettuu välillä, mutta mitään kipuja ei ole ollut. Muistan samat kovettumiset esikoisen aikana. Tässä kuussa pitäisi olla käynti pelkopolilla. Jännittävää.
tiistai 3. syyskuuta 2019
perjantai 2. elokuuta 2019
Rakenneultra
Rakenneultrassa oli kaikki hyvin, mitään poikkeavaa ei löytynyt. Meidän perheeseen tulee todennäköisesti pieni prinsessa. <3 Ennen ultraa tai koko raskauden aikana minulla ei ole ollut oloja kummankaan sukupuolen suuntaan. Jännittävää ajatella, että kohta minulla on kaksi pientä tyttöä. Tuleva isosisko totesi "siitä tulee minun paraskaveri".
Huomenna on virallisesti sitten raskauden puoliväli, eli raskausviikko 20+0. Pelkopolin aika on syyskuussa, ja sitä ennen on ainakin yksi tai kaksi neuvolaa. Tuntuu todella hassulle ajatella, että muutaman kuukauden päästä meitä on neljä.
lauantai 27. heinäkuuta 2019
Raskausviikko 20
Tänään alkoi uusi raskausviikko 19+0, eli 20 raskausviikko. Puoliväli on todella lähellä ja samalla myös rakenneultra. Ensi viikon perjantaina on rakenneultran vuoro, joka tällä kertaa jännittää ihan älyttömästi. Esikoisen aikana en muista jännittäneeni. Tällä hetkellä vointi on vielä hyvä. Olen jaksanut pyöräillä työmatkat, mutta pian on varmasti siirryttävä kävelyyn tai julkisten käyttöön, koska pyöräillessä kaatuminen pelottaa. En kyllä ole koskaan aikuisiällä kaatunut pyörällä, mutta nyt siitä on tullut semmoinen pelko, etten pyöräilystä nauti sitten ollenkaan.
Repäisykipuja on edelleen, lähinnä yöllä kylkeä vaihtaessa saatan herätä siihen, että repäisee oikein kunnolla. Kuulemma vaaratonta, mutta pelästyttää joka kerta. Hengästyn myös nopeammin ja välillä on levättävä ihan pieniä hetkiä. Töissä olen jaloillani lähes koko päivän, joka tuntuu välillä raskaalta. Työkavereiden mielestä vauhtini ei ole hiipunut raskaudesta huolimatta, mikä tosin on mielestäni vielä tässä kohtaa raskautta hyvä juttu. :) Energiaa tuntuu olevan ja ällötysolo on väistynyt lähes kokonaan. Rakenneultran jälkeen voisin esitellä vauvalle tehtyjä hankintoja, sekä pientä suunnitelmaa siitä mitä olisi vielä hankittava.
Tuleva isosisko toistelee sukulaisille ja ystäville "äidin vatsassa on vauva, se tulee sitten talvella, kun lunta tulee". Isosikso puhuu pikkuveljestä, mutta uskon sen johtuvan Pipsa possu ohjelmasta, jossa Pipsalla on pikkulveli Jyri. Monissa lastenohjelmissa tuntuu olevan aina pikkuveli.
Vauvan liikkeet on vielä todella satunnaisia ja niin hentoja, etten niitä vielä tunne kovinkaan usein. Lähinnä silloin jos menen makaamaan heti ruoan jälkeen. Pian alkaa loma, jonka jälkeen on enää muutama kuukausi töitä ennen äitiyslomaa.
Repäisykipuja on edelleen, lähinnä yöllä kylkeä vaihtaessa saatan herätä siihen, että repäisee oikein kunnolla. Kuulemma vaaratonta, mutta pelästyttää joka kerta. Hengästyn myös nopeammin ja välillä on levättävä ihan pieniä hetkiä. Töissä olen jaloillani lähes koko päivän, joka tuntuu välillä raskaalta. Työkavereiden mielestä vauhtini ei ole hiipunut raskaudesta huolimatta, mikä tosin on mielestäni vielä tässä kohtaa raskautta hyvä juttu. :) Energiaa tuntuu olevan ja ällötysolo on väistynyt lähes kokonaan. Rakenneultran jälkeen voisin esitellä vauvalle tehtyjä hankintoja, sekä pientä suunnitelmaa siitä mitä olisi vielä hankittava.
Tuleva isosisko toistelee sukulaisille ja ystäville "äidin vatsassa on vauva, se tulee sitten talvella, kun lunta tulee". Isosikso puhuu pikkuveljestä, mutta uskon sen johtuvan Pipsa possu ohjelmasta, jossa Pipsalla on pikkulveli Jyri. Monissa lastenohjelmissa tuntuu olevan aina pikkuveli.
Vauvan liikkeet on vielä todella satunnaisia ja niin hentoja, etten niitä vielä tunne kovinkaan usein. Lähinnä silloin jos menen makaamaan heti ruoan jälkeen. Pian alkaa loma, jonka jälkeen on enää muutama kuukausi töitä ennen äitiyslomaa.
maanantai 8. heinäkuuta 2019
Liikkeitä rv 16+2
Olen ehkä tuntenut liikkeitä muutamien päivien ajan. Hetki sitten istuin sohvalle ruoan jälkeen ja tunsin selkeästi hennon liikkeen. Esikoisesta olen kirjoittanut, että tunsin ensimmäiset liikkeet rakenneultran jälkeen joskus rv20 jälkeen. Tuntuu ihan uskomattomalle, että pikkuinen on jo sen kokoinen, että hänen hennot liikkeet voi jo tuntea. Latasin eilen jonkun raskaus sovelluksen puhelimeen. Reipas 40% raskaudesta takanapäin. :)
tiistai 2. heinäkuuta 2019
rv 15+3
Tämän toisen raskauden kohdalla aika kuluu nopeasti! Toisaalta ennen varhaisultraa aika mateli, mutta nyt aika tuntuu menevän ihan mukavalla vauhdilla. Tällä viikolla on tämän raskauden ensimmäinen lääkärineuvola. Toivon kovasti, että neuvolassa ultrattaisiin. Rakenneultraan ei tosin ole kovinkaan pitkä aika, mutta aina sitä olisi kiva päästä pikkuista katsomaan, jos siihen vaan on mahdollisuus. :)
Paino on noussut todella maltillisesti, joka tosin voi johtua lievästä pahoinvoinnista. Voin pahoin jos haistan lihan tai kalan hajua. Jauhelihan paistaminen on todella kuvottavaa, ja nakkeja en ole voinut syödä sitten ihan alkuraskauden. Makeaa ei tee juuri koskaan mieli. Lähinnä kirpeät karkit menee edelleen, mutta ei ne mikään raskaushimo ole. Mansikat maistuu, appelsiinimehu ja kaikki hyvin maustettu ruoka. Olen myös muutamia kertoja sortunut pakastealtaan gluteenittomaan kasvispizzaan, jota voi jo ehkä kutsua raskaushimoksi, koska ennen raskautta ei pakastepizzat olleet juurikaan niitä asioita, jotka kaupasta mukaani tarttuivat.
Esikoisesta muistan tehneeni hyvin maltillisesti hankintoja ennen rakenneultraa, mutta nyt olen uskaltanut jo vähän katsoa käytettynä vaunukoppaa ja vaatteita. Esikoiselta on tosin tallessa pinnasänky, leikkimatto, sitteri, joitain vaatteita, untuvapussi, hoitoalusta, eli pienet hankinnat tällä kertaa edessä. Toisaalta tällä kertaa tiedän mitä tulen ainakin tarvitsemaan. Ajattelin ainakin ostaa kestoliivinsuojia, kunnollisia imetysliivejä ja sen Doomoon(?) imetystyynyn. Imetystyynyn kohdalla pihistin viimeksi, ja se oli ehdottomasti virhe. Vaunuina meillä on Emmaljungan Supervikingit, joihin vain vaunukoppa pitää hankkia. Esikoiden vaunukopan myin pois, koska silloin en osanut edes haaveilla uudesta raskaudesta.
Minulla on kesäloma elokuussa, jonka jälkeen töissä pitäisi jaksaa vielä 2,5kk. Äitiysloma alkaa siinä marraskuun puolenvälin jälkeen tai olisiko ollut ihan puolessavälissä. Esikoisen hurjasta synnytyskokemuksesta menen keskustelemaan synnytyspelkopolille. Katsotaan tullaanko päätymään suunniteltuunsektioon vai muuttuisiko mieli synnytystä kohtaan.
Mitä teille muille kuuluu? Tulen kertomaan loppu viikosta neuvolakuulumisia.
tiistai 11. kesäkuuta 2019
np-ultra
Ultrassa kaikki hyvin. Viikon sisällä tulee riskiluvut postissa, mutta niskaturvotus oli vain 1.4mm-1.6mm, eli normaali arvo. Juuri ennen ultraa söin banaanin, koska pyöräillessä ultraan iski kova nälkä. Vauva oli sitten banaanista ihan villinä. :) Kätilö ei uskaltanut siirtää laskettua aikaa, vaikka ylläri ylläri.. Sikiö vastasi sitä mielestäni oikeaa laskettua aikaa. Katsotaan siirtyykö rakenneultrassa. Melkein viikko nimittäin eroa.
rv 12+1
Tänään on vihdoinkin np-ultra. Tuntuu että edellisestä ultrasta olisi ikuisuus. Blogiin en ole kirjautunut, koska mitään erikoista kirjoitettavaa ei ole ollut. Vuodot on pysynyt poissa ja kotidoppleriin olen saanut hienot sykkeet kuuluviin. Minun kohdallani tuo doppler on ollut pelastus, koska raskaus tuntuu etenevän esikoisen raskauden tyylillä, eli oireettomasti. Vatsa on tällä hetkellä sellainen epämääräinen pieni kumpu. Lähinnä illalla paljas vatsa näyttää jo siltä, että vatsan sisällä kasvaa muutakin kuin kesäkilot. :D
Kirjoitan np-ultrasta lisää myöhemmin tänään ja sitten loppu viikosta olisi toisen neuvolan aika. Tänään paljastamme raskauden kummankin meidän vanhemmille ja sisaruksille, jos kaikki vain on hyvin. Jännittävää. :)
Kirjoitan np-ultrasta lisää myöhemmin tänään ja sitten loppu viikosta olisi toisen neuvolan aika. Tänään paljastamme raskauden kummankin meidän vanhemmille ja sisaruksille, jos kaikki vain on hyvin. Jännittävää. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)