Hyvää uutta vuotta!

Sattuu

Eipä mulla muuta, mutta ihan hirveä kipu vasemmalla puolella vatsaa.. En ole aikaisemmin näin kovaa kipua tuntenut näiden Letrozole kiertojen aikana. Mahdollistahan on, että ovulaatio on nyt juuri käynnissä, kun eilen se ovulaatiotesti oli positiivinen? Jännittävää ja kivuliasta.. Raportoin myöhemmin lisää, jos tämä onkin joku puhkeava kysta?!? Ei huvittaisi päivystykseen lähteä, joten kärvistellään vielä hetki. Voiko ovulaatio edes olla näin kivulias?

Mitäpä meille..

Tarkoituksenani ei ollut pitää näin pitkää taukoa blogista, mutta kuluneeseen kuukauteen ei vain ole riittänyt aikaa blogille. Useamman kerran olen bloggeriin kirjautunut, mutta aina on tullut joku syy ettei sormet ole lähteneet naputtelemaan tuttuun tyyliin tekstiä. Lapsettomuudelle kuuluu samaa, eli lapsettomia olemme miehen kanssa edelleen. Hoidot etenee aikaisempien kahden kierron tapaan Letrozolella avustettuina. Tämä kierto starttasi joulukuun yhdeksäntenä päivänä, joten pikaisella laskemisella tänään elämme kierron päivää 17. Yllätyksiltä ei tässäkään kierrossa säästytty, koska Clear bluen testiin ilmestyi vasta tänään hymynaama. Aloitin testaamisen jo kiertopäivänä numero 12, koska edellisessä kierrossa LH- huippu "rekisteröityi" tuohon testiin jo kp13. Ei ihan samoille päiville nuo ovulaatiot osu lääkkeellisestä kierrosta huolimatta.

Joulu on aiheuttanut taas useammalta suunnalta kysymyksiä mahdollisesta perheenlisäyksestä. Mietimme miehen kanssa muutamat vastaukset valmiiksi, koska osasimme odottaa tietyiltä henkilöiltä kysymyksiä asiaan liittyen. Hienosti hoidimme ne muutamat kysymykset, mutta huominen aiheuttaa pientä stressiä, kun tapaamme kerralla järkyttävän määrän miehen puolen sukua, joka on todella uteliasta sorttia, eikä heille todennäköisesti riitä mikään "ei me vielä"/"ehkä joskus myöhemmin".. Miten te olette vastanneet muiden kysymyksiin vauvakuumeesta/perheenlisäyksestä?

Tänään olen taas miettinyt, että ehkä ensi jouluna vietämme hieman isompana perheenä joulua. Muistan tosin ajatelleeni jo viime jouluna samaa. Miksi ihmeessä meidän annetaan odottaa näin pitkään? Tulevaan vuoteen mahtuu varmasti paljon tapahtumia lapsettomuuden kannalta, joten varmasti ihna hyvä että pidin pientä taukoa täältä blogista. Pieni akkujen lataaminen ja muiden asioiden miettiminen oli ehdottomasti paikallaan. 

Nopeasti laskettuna olemme helmikuussa siinä tilanteessa, että otamme yhteyttä lapsettomuuspoliklinikalle. Maaliskuussa alkaa mahdollisesti toisenlaiset hoidot, eli tasan vuosi siitä kun olemme soittaneet omalle terveysasemallemme, jotta pääsisimme julkiselle puolelle hoitoihin. Ei ihan hirveän hyvä tarvitse olla laskemaan, mutta karu tosiasiahan se on ettei meillä ensi vuoden jouluna ole lasta mahan tällä puolella..

Tietysti sitä toivomme edelleen, että onnistuisimme jo näillä kevyemmillä hoidoilla, mutta huonoltahan tämä näyttää. Jos nyt onnistuisimme, niin meillä olisi ensi vuoden jouluna pieni vauva. <3

Kolmas kerta toden sanoo?

Eipä tässä kohtaa taas varmasti kannata fiiliksiä hirveästi avata, kun kieropäivä yksi starttasi aamulla. Kierron pituudeksi tuli 29 päivää, eli hienosti ovat kierrot lyhentyneet, ovulaatiokin tuli bongattua, mutta vieläkään ei ollut meidän vuoro. Tänään pistän inhottavat ajatukset muualle ja lähden hyvän ystäväni kanssa syömään illalla. Onneksi tuli sovittua tälle päivälle menoa, koska muuten päivä olisi mennyt taatusti surkutteluun. Täytyy vaan saada taas ajatukset positiivisemmiksi ja yrittää ajatella, että, jos vaikka tämä kolmas kierto olisi meidän vuoro? 

Kp28

Haluaisin uskoa kovasti olevani raskaana, mutta kaikki mahdolliset merkit yöllä naamaan pukanneita finnejä myöten enteilevät alkavista kuukautisista raskauden sijaan. Hoitokierto numero kolme starttaa ehkä taas maanantaina, eli huomenna. Hyvin tulen taas pysymään kärryillä kierron vaiheista, jos toistamiseen kierron ensimmäinen päivä osuisi maanantaille. Yksi positiivinen puoli näissä Letrozole kieroissa on ehdottomasti tiputteluvuodon puuttuminen ennen kuukautisia. Aikaisemmin tiputtelua on ollut jopa kolme - neljä päivää ennen kuukautisten alkua.

Miehen mielestä ei vielä kannattaisi ajatella uuden kierron starttaamista, koska tulihan ovulaatiotestin plussa todella yllättäen, joten miksi ei sellainen voisi ilmestyä myös raskaustestiin (ihana mies <3). Tottahan tuo on, mutta kyllä minun mielestäni jotain pientä oiretta pitäisi olla tässä kohtaa.. Vai mitä ovat mieltä raskauden kokeneet ihmiset? Voisiko oireiden puuttuminen olla oire raskaudesta? 

Aamulla heitin pitkän lenkin läheisellä luontopolulla ja tunsin oloni ihmeellisen kevyeksi, vaikka pientä jännitystähän tämä kuukautisten odottaminen taas näyttää olevan. Tänään olen yrittänyt tehdä kaikkea mukavaa, jotta edes hetkeksi voisin unohtaa kropan analysoimisen. Kummallinen on naisen mieli näissä asioissa. :) Onko tällä hetkellä muita, jotka odottavat malttamattomana testaamisen aloitusta, vai onko testejä jo kenties tehty kasapäin ovulaatiosta lähtien? Itse en vieläkään ole käyttänyt sitä yhtä ainokaista raskaustestiä, jonka ostin silloin viime vuoden viimeisenä päivänä ennen uuden vuoden juhlia. Pikkaisen ylpeä olen kyllä tästä "saavutuksesta", koska ensimmäisen vuoden aikana tuli testattua luvattoman paljon ja aivan liian monta negaa saman kierron aikana. Toivoisin niin kovasti, että vielä joskus raskaustestiinkin ilmestyisi jotain yllättävää. 

Tänään on siis kiertopäivä numero 28. Toistaiseksi vielä leikittelen ajatuksella, että seuraavat kuukautiset tulisivatkin vasta ensi vuoden lopulla vauvan syntymän jälkeen, mutta suurella todennäköisyydellä tulen huomenna ilmoittamaan uuden kierron startanneen. Pidetään vielä hetki peukkuja.. ;)

Tämän kierron loppua..?

Tänään olen laittanut kotia jouluksi kuntoon oikein urakalla. Olohuoneessa meillä on sellainen miehen tekemä taso, joka sai ainakin muutamaksi viikoksi huomattavasti jouluisemman ulkonäön. Nappasin hetki sitten kaupasta mukaani ihanan tuuhean pienen kuusen, joka näyttää mielestäni yllättävän hyvältä tuossa tason päällä. Ikkunaan ripustin muutamia läpinäkyviä lumihiutaleita roikkumaan ja yhteen maljakkoon sulloin kasan viime vuoden aidon joulukuusen koristeita monen muun blogin tapaan. Tänä vuonna emme vietä joulua kotona, joten emme myöskään hanki aitoa joulukuusta, vaikka siitä lähtisikin aivan tajuttoman hyvä tuoksu.

Tänään olen jännittänyt uuden kierron starttaamista, koska mahassa on ollut siihen viittaavia tuntemuksia koko päivän. Välillä on jomottanut jo niin kunnolla, että kesken koristeiden ripustamisen olen säntäillyt vessaan ihan vain varuiksi vuotoa peläten (hullua). Kaksi viikkoa sitten lauantaina sain Clear bluen ovulaatiotestiin hymynaaman, joten jos ihan oikein osaan noita"dpo" päiviä laskea, niin tänään olisi ehkä dpo13. Raskaustestin ajattelin tehdä ensi viikolla, jos jostain kumman syystä vuoto ei kivuista huolimatta alkaisikaan. Tällä hetkellä toiveet ovat kieltämättä taas melko korkealla, joten pahoin pelkään ensi viikon menevän taas hieman alakuloisissa merkeissä, jos tälläkään kertaa ei ole meidän vuoro.

On omituista huomata taas toiveiden olevan todella korkealla, vaikka ennen Letrozolea olin jo niin varma epäonnistumisesta, ettei kuukautisten alkaminen tuntunut juuri miltään. Mahdotontahan se on tietää, että miten fiilikset muuttuvat esimerkiksi näiden Letrozole kiertojen jälkeen. Pystynkö taas suunnata ajatukset positiivisiksi, jos pääsemme vielä kokeilemaan muitakin hoitomuotoja.
Jännittävää odotella kuukautisia jo näinkin aikaisessa vaiheessa, kun on tottunut niihin mega pitkiin kiertoihin. Tänäänhän kierto on vasta päivässä 27. Viimeksi kierto taisi kestää 30 päivää, mutta ovulaatiokin oli varmaan sen muutaman päivän myöhemmin ultran perusteella. Edellisessä kierrossa johtofollikkeli oli kp12 sen 14mm, joten ovulaatio tapahtui ehkä kp15-16 välillä, jos tapahtui ollenkaan. Tässä kuluvassa kierrossa sain ovulaatiotestiin hymyn jo kp13. Tietysti tuo ovulaatiotestin hymy ei takaa 100% ovulaatiota.

Kuluvassa kierrossa minulla ei ole ollut mitään oireita, jotka voisivat viitata alkaneeseen raskauteen (en tosin voi edes tietää miltä raskaana kuuluisi tuntua). Ainoa asia, jonka pistin merkille oli melkein hiivatulehduksen oireet heti ovulaation jälkeen, sekä ns. kuivemman kauden puuttuminen. Tässä kierrossa olen yrittänyt pistää muistiin mahdollisia tuntemuksia, mutta niiden puuttuessa ei nuo merkintäni ole mitään mullistavia, vaikka odotinkin edes jotain pientä raportoitavaa tänne blogiin tästä toisesta hoitokierrosta.

Sain hetki sitten siskoltani pari pussillista pieniä vaatteita kirpputorille laitettavaksti tai halutessani sain luvan myös laittaa jemmaan, jos joku vaatteista miellyttää. Tietysti niissä pienissä vaatteissa oli paljon ihanaa, joten muutamat vaatteet pesin ja laiton tuonne laatikkoon odottamaan. Ensimmäistä kertaa uskalsin näyttää pieniä vaatteita myös miehelle, joka olikin yllättävän innoissaan pohtimassa, että mahdammeko pukea siskon poikani ensimmäistä talvihaalaria meidän vauvalle. <3

Rauhallista Itsenäisyyspäivää kaikille.