Ei mitään uutta

Elokuulle ei sitten kuukautisia tullut ollenkaan. Tarkistin juuri kalenterista, että huominen onkin jo kiertopäivä numero 35 (tai yksi, jos kuukautiset huomenna alkavat). Oikeastaan tässä kohtaa minulla ei ole mitään kerrottavaa, koska poliklinikalta ei viime viikolla vielä soitettu, eikä miehen analyysistä kuulunut yhtään mitään. Puuduttavaa tämä odottelu.. Toivottavasti pian alkaisi tapahtumaan!

Malttamaton

Aika tuntuu menevän todella hitaasti. En jaksaisi millään odottaa, että poliklinikalta soitettaisiin. Toisaalta aika naurettavaa malttamattomuutta, koska onhan tässä jo odotettu yli kaksi vuotta ja nyt pitäisi odotella vain ensi viikkoon. Tietysti tässä jännitystä lisää myös tieto siitä, että seuraavalla käynnillä saamme tietää todennäköisesti meidän lapsettomuuden syyn. 

Huomenna tulee jo viikko kuluneeksi miehen sperma-analyysistä. Itse odotan tuloksia ihan älyttömästi, mutta minusta tuntuu melkein, että mies on unohtanut koko analyysin ja tulosten mahdollisen saapumisen postin mukana joku päivä. Onko kaikki saaneet sperma-analyysin tulokset myös postin mukana? Useita keskustelupalstoja selatessa sain sellaisen käsityksen, että melkein kaikille on tullut tieto tuloksista myös kirjallisena. Olenko siis ihan hullu, kun aloitin tänään postin malttamattoman odottelun ja postilaatikolla ravaamisen. :D

Odotan myös, että saisin kertoa tänne blogiinkin jotain uutta. Nyt tekstit pyörivät aivan samojen asioiden ympärillä. Ehkä ensi viikolla vihdoinkin saamme tietää jotain uutta. Kiertopäivät menevät nykyään todella nopeasti. Tuntuu, että ihan äsken kerroin olevani edellisen kierron lopulla. Äsken tarkistin ja taas ollaan kiertopäivässä numero 28.. Vielä ainakin viikko uuden kierron starttaamiseen, jos ei nyt joku ihme tapahtuisi ja kierto jäisi alle kolmenkymmenen. 

(kuva:pinterest)

Puhelu klinikalta

Soittivat tänään poliklinikalta. Lupasivat olla heti yhteydessä, kun miehenkin tulokset ovat heillä tiedossa. Kätilö uskoi soittavansa ensi viikon jälkeen, eli heti syyskuun ensimmäisellä viikolla. Nyt jännitetään sitten, että miten tämän kierron kanssa käy. Vielä hetki odottelua, että saadaan tietää tutkimusten tulokset. :) En usko, että vielä seuraavassa kierrossa pääsisimme hoitoihin, koska nyt huidellaan jo kp 24. Rasittavia nämä epäsäännölliset kierrot, koska mitään ei oikeastaan voi suunnitella ennakkoon. Jos minulla olisi normaali 28 päivän kierto, niin voisin toivoa vapaata töistä hoitojen aikana. Nyt mennään ilman suunnittelua. Jos pahaan saumaan hoidot osuu, niin vaihtoehtoja on joko vaihtaa vuoroa tai ottaa sairaslomaa. Toivottavasti tuohon jälkimmäiseen ei tarvitse turvautua. Olen niin huono valehtelemaan, ja toistaiseksi en halua kertoa lapsettomuudesta vielä esimiehelleni, vaikka hän on kyllä todella mukava ihminen ja ymmärtäväinen.

En ole ehkä vielä perillä, mutta olen pidemmällä kuin eilen

Aikaisemmin Arttu Wiskarin Ikuisesti kahdestaan ei ole tuntunut hirveän pahalta, mutta tänään matkatessani miehen kanssa kohti klinikkaa mahassani muljahti, kun junassa alkoi kuulua tuttu kappale kuulokkeista. En edes muistanut kyseisen biisin olevan soittolistallani. Artun laulaessa mies luki uutisia kännykällä, joten häneltä jäi todennäköisesti huomaamatta reaktioni, tai sitten se peittyi muun jännityksen alle sen verran hyvin, että mies ei ajatellut tapahtuneen mitään erikoista. Kävimme tänään jättämässä miehen sperma-analyysin toiselle klinikalle, koska meidän sairaalassa ei kyseisiä näytteitä tutkita.

Katsoin junassa ympärilleni ja onnekseni en löytänyt yhtään pientä lasta. Mieleeni tuli vain ajatus siitä, että kuinkakohan moni junanvaunussa kärsii myös lapsettomuudesta, olimmehan sentään varhain aamulla matkalla kohti klinikkaa. 

Mietin hirveästi, että milloin joku tuttu tunnistaa minut täältä blogista, mutta toisaalta ei sillä ole kovin suurta merkitystä. Ne ketkä voivat tunnistaa, niin tietävät meidän tilanteesta. Haluaisin käyttää blogissa omia kuvia, mutta pelkään jonkun tutun huomaavan, että "toihan on sen kodista". Tästä huolimatta uskalsin taas kuvata erään kortin meidän jääkaapinovesta. Löysin kortin hetki sitten paikallisesta Postista.

Lähetin sähköpostia lapsettomuuspoliklinikalle maanantaina, mutta toistaiseksi en ole saanut vastausta kysymykseeni, että tuleeko seuraava aika automaattisesti postin mukana. Huomenna poliklinikalla ei ole soittoaikaa, joten jos en huomisen aikana saa vastausta sähköpostilla, niin soitan torstaina poliklinikalle seuraavan ajan vuoksi. Haluaisin myös kysyä minun kierronkartoituksen aikana otetuista labroista. Epätietoisuus tuntuu tällä hetkellä melkein mahdottomalta. Miehen sperma-analyysin tulokset ovat klinikan mukaan valmiita viimeistään kahden viikon kuluttua. Meille jäi epäselväksi, että lähetetäänkö tuloksista kotiin mitään infoa. Miten on yleensä käytäntö noissa miesten tutkimuksissa? Oletteko saaneet tuloksia kotiin? Keskustelupalstoilla moni on saanut tulokset kotiin reilussa viikossa tai kahdessa, joten vaihteleeko tässäkin kohtaa käytännöt sen mukaan, että onko yksityisellä tai julkisella hoidossa.

Sperma-analyysin takia matkustaminen hieman pidemmän matkan päähän tuntui aika hassulta, mutta toisaalta olemme valmiita tekemään tällä hetkellä melkein mitä vain, että saisimme lapsen. Jokainen tutkimus tuntuu olevan aina lähempänä meidän yhteistä haavetta. Toivottavasti samanlainen toiveikkuus pysyy myös hoitojen ajan meillä kummallakin. Itseäni pelottaa kovasti tulokset, jotka on saatu selville meidän tutkimuksista, mutta niiden kanssa on vain pakko elää. Jos meitä ei voi hoitaa, niin meidän on hyvä olla myös kahdestaan. En toistaiseksi koe adobtion olevan meidän juttu, mutta ehkä vielä on liian varhaista ajatella muita vaihtoehtoja, kun emme edes tiedä miksi meille ei lasta ole toistaiseksi suotu.

Pakko oli vielä laittaa tuo Artun biisi tähän loppuun, koska omalla tavallahan tuo on aika kaunis kappale. Ainakin tuo kohta koskettaa erityisesti, jossa lauletaan: "Ehkä meidänkin aika nyt ois, tällä tutulla käytävällä ootellaan. Sisään huoneeseen kohta kutsutaan, et ne meille sois. Kun me ollaan lähekkäin itket kasvot minuun päin. Miksi kävi näin? Miten saan sut uskomaan? Olen tässä ainiaan. Sua rakastan, vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan."

Huomenna

Huomenna lapsettomuuspoliklinikka aukeaa! En voi sanoa, että kesän sulku olisi mennyt nopeasti. Toukokuussa polin hoitaja totesi sulun menevän hujauksessa, jopa lähes huomaamatta, mutta tuota en kyllä allekirjoita. Kesän aikana olen lähes joka päivä laskenut päiviä ja viikkoja sulun loppumiseen, vaikka se tarkoittaakin automaattisesti myös kesän olevan melkein ohitse. Ensimmäistä kertaa elämässä odotan syksyä ja uusia asioita innokkaasti, vaikka samalla  jännitän ihan älyttömästi.
Eilen yksi sukulainen kysyi kovaan ääneen tuttavieni juhlissa, että "koskas teille on tulossa perheenlisäystä". Selvisin tilanteesta jälleen niin taitavasti, että en usko kyseisen ihmisen kyselevän pitkään aikaan perheenlisäyksestä. Toisaalta harmittaa antaa vastauksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Tuokin kysymyksen esittänyt ihminen sai varmaan vastauksestani sellaisen vaikutelman, että en halua lapsia.. Miten olette itse vastannut kysymykseen perheenlisäyksestä? Toisaalta toivoisin olevani niin rohkea, että voisin vastata olevani lapsettomuustutkimuksissa. Mies istui melko lähellä ja kuuli kysymyksen. Illan hämärtyessä mies totesi olevansa pahoillaan siitä, että kysymykset esitetään pääsääntöisesti minulle. Samaan hengenvetoon mies totesi olevansa minusta ylpeä, koska olen niin vahva. <3 Mietin tuon jälkeen, että kaunakohan jaksan olla vielä vahva. Hajoanko jossain kohtaa.

Kuulumisia

Pieni hetki hiljaisuutta blogissa, koska sairastuin aika vakavasti tuossa kaksi viikkoa sitten. Sairastumiseni vaati muutaman päivän tiputuksessa oloa, mutta onneksi olo alkaa taas helpottamaan. Nyt yritetään saada kaikki arvot taas kodilleen, koska lapsettomuuspoliklinikan aukeamiseen on enää muutama hassu päivä! Hemoglobiini laski sairastumisen vuoksi 105. Aikaisemminkaan ei kehuja noista rauta-arvoista ole tullut, joten nyt yritetään saada arvoja nopeasti paremmiksi. Tulehdusarvo laski onneksi oikean lääkityksen löydyttyä rytinällä. Minua hoidettiin hetki riittämättömällä antibiootilla, joten tauti pääsi jylläämään oikein kunnolla. :/
Miehen tutkimus (sperma-analyysi) oli tarkoitus saada hoidetuksi viime viikolla, mutta tottakai makasin edeltävän ja juuri sen tutkimukseen varatun päivän sairaalassa. Pettymys tutkimusten viivästymisestä taisi olla molemmilla yhtä kova, mutta onneksi uusi aika saatiin jo ensi viikolle. Toki mies olisi voinut mennä yksin, mutta sairauteni vakavuudesta johtuen päädyimme perumaan ajan. Tärkeintähän on päästä lapsettomuushoitoihin hyvillä arvoilla, ja valitettavasti minun kohdalla taitaa ainakin labrojen arvot olla rutkasti viitearvojen ulkopuolella. Sairastumisesta huolimatta ajattelin ottaa yhteyttä lapsettomuuspoliklinikalle ensi viikon aikana, mutta en ihan heti maanantaina, koska tuo miehen tutkimus ei ole siinä kohtaa vielä tehty.

Toiveena on päästä hoitojen suunnitteluun mahdollisimman pian, mutta uskon poliklinikan olevan aika ruuhkautunut seuraavien viikkojen ajan, koska uusiakin pareja kesän aikana on varmasti tullut poliklinikan asiakkaiksi ja kaikki muutkin samaisen poliklinikan asiakkaat ovat tietysti olleet kesän hoidoitta. Toivottavasti pääsemme poliklinikalle suunnitteluun edes syyskuun aikana. :) Ensi viikko jännittää kovasti, mutta eiköhän siitäkin selvitä. 

Harmittaa, että en muistanut kysyä ennen poliklinikan kesäsulkua, että tuleeko meille automaattisesti jokin aika syksylle, vai pitääkö meidän olla itse yhteydessä klinikkaan. Ensi viikon jälkeen uskon blogin päivittyvän taas nopeampaan tahtiin, koska olemmehan pian siinä kohtaa että mahdolliset hoidot päästään aloittamaan.. Tietysti mielessä on pyörinyt ajatus myös siitä, että ehkä emme vain tule saamaan biologista lasta, jos jommasta kummasta löytyykin sellainen syy jota ei voi hoitaa. Jännittää, mutta pian saamme taas uutta tietoa meidän tilanteesta.