Tauko

Nyt eletään taukokiertoa. Sain jo ohjeeksi ilmoittaa seuraavan kierron ensimmäisen päivän klinikalle, jotta ensimmäinen ultra saadaan varattua kiertopäivälle 10-12. Viimeksi pakastetunalkionsiirrossa minulla oli käytössä Zumenon niminen lääke kolmesti vuorokaudessa, mutta nyt lääkäri oli kirjoittanut Progynova nimistä lääkettä. Ymmärtääkseni ihan sama vaikuttava-aine. Sitten mukana tottakai Lugesteron ja todennäköisesti saan sen Gonapeptylin, jos kuulemma vaatimalla vaadin. :) Taidan vaatia.
Lääkkeelliset siirrot tehdään tälläkin kertaa niin, että aina pitää olla se yksi taukokierto. Nyt oli kieltämättä ihan tosi kiva pitää taukoa hormooneista, koska aloitin 2.1 tänä vuonna sen Synarelan, joten tälle vuodelle ei montaa lääkkeetöntä päivää ole ehtinyt tulla. Jospa sitä pääsisi taas odottelemaan talvivauvaa. <3

Neljä

Perjantaina olin yhteydessä klinikkaan ja sain kuulla, että kaikki kolme jatkoviljelyyn jäänyttä alkiota on olleet pakastuskelpoisia. Ihan uskomatonta, että saimme tällä kertaa myös neljä alkiota pakkaseen. Ensimmäisessä hoidossa tulos oli täysin sama. Tuoresiirto ja neljä pakastealkionsiirtoa, yksi raskaus. Toivotaan samaa tällä kertaa. <3 Huomenna minun pitäisi saada ohjeet jatkoista. Jännää.

Tauko

Klinikan ohjeiden mukaan tein tänään vielä tyylipuhtaan negan. Odotan vastausta lähettämääni kysymykseen, että mitä mahtoi käydä niille jatkoviljelyyn jäänneille alkioille. Yksi alkio ainakin on pakkasessa, joten mahdollisesti pääsisimme yhteen pakastealkionsiirtoon, jos tuo yksi selviää sulatuksesta. Nyt kuitenkin taukokierto, koska minulla pakastealkiot on siirretty lääkekiertoon. Kerran lääkäri halusi siirtää normaaliin kiertoon, joka oli mielestäni älytöntä. Ovulaatio tapahtui kierron lopussa (ehkä), vuoto alkoi pari päivää siirron jälkeen. :(
Lääkärien mielipide tuntuu olevan, että luonnolliseenkiertoon tehty alkionsiirto johtaa useimmiten raskauteen, mutta luotan oman fiilikseen ja tuohon touhukkaaseen lääkekiertoon siirrettyyn esikoiseen, että minun kohdallani järkevintä on lääkkeellinen pas. Toki olemme valmiita mihin lääkärit päätyvät. Mietin myös, että tällä kertaa ei ollut käytössä Gonapeptyliä, mahtavatko kirjoittaa seuraavaan siirtoon. :)

Erilaisten tunteiden kanssa mennään tällä kertaa. Samanlaista syvää surua ei nega tuonut, kun ennen esikoista. Toki haluaisimme valtavasti vielä kokea yhden raskauden, vauvan syntymän ja ehdottomasti olisi ihanaa nähdä esikoisemme isosisaruksena. Hän olisi mahtava isosisko. Kiitollisena tuosta yhdestä ihmeestä, en edes uskalla toivoa enempää. Toki tulemme käymään ainakin tuon yhden pakastealkionsiirron, ja mahdolliset muut siirrot. Viimeisen (?) kolmannen hoidon aloitus on vielä iso kysymysmerkki. Tänä vuonna sen ehtisimme vielä käymään, jos jono hoitoihin on vain sen 3kk. Toisaalta nyt pitää uskoa siihen pakastettuun sisukkaaseen alkioon.

Nyt taukokierto, ja kohti kevättä. :)

Ei tarrannut hippu

Otsikossa olennainen, eli tänään alkoi vuoto. Eilen laitoin viimeiset Luget, ja jotenkin se kroppa tiesi alkaa vuotamaan sitten jo tänään. Testipäivä olisi ollut maanantaina, mutta ei näytä olevan mitään testattavaa. Höh, mutta toivottavasti seuraava siirto olisi sitten se meidän siirto. Pakkaseen jäi se yksi alkio, jos mikään niistä kolmesta seurantaan jäänytstä ei päässyt pakkaseen. Tukokierto ymmärtääkseni nyt, koska minulla pakastealkionsiirto tehdään lääkekiertoon.

Liian toiveikas?

Toivon kirjoittavani reippaan viikon päästä, että testi oli positiivinen ja etten ole luulosairas. Tänään aamulla minua kuvotti. Söin jugurtin, join kivennäisveden ja napsin eiliseltä jääneet karkit. Olo oli parempi. Vatsa oli sekaisin, mutta töissä liikkuu myös vatsatautia. Kuvotus on tervetullut, jos sen aiheuttaa raskaus. Toinen juttu on jatkuva jano. Muistan tosin edellisissä nega kierroissa janon tunteen, joka ehkä johtuukin Lugesteroneista, mutta pienesti myös olen mittinyt, että jos meillä olisikin ollut ihan älyttömän hyvä tuuri, ja olenkin raskaana. Siirrosta on tänään kulunut viisi päivää, alkiolla on ikää kymmenen päivää. Toivottavasti pikkuinen on vielä kyydissä.

Oireena oireettomuus

Olen yrittänyt kuulostella mahdollisia oireita. Mielestäni minulla ei ole mitään oireita, eli ainoa oire on oireettomuus. Toisaalta on ollut lohduttavaa lukea tuolta vuoden 2016 postauksista, kun odotin esikoista ettei minulla ole silloinkaan ollut kuukautisten poisjäämisen lisäksi mitään muita oireita. Raskausaika oli minulle silloin kokonaisuudessaan todella helppoa aikaa.
Siirron jälkeen oli muutaman päivän jotain pientä nipistelyä, joka tietenkin toi toiveikkaan olon siitä, että pikkuinen olisi kiinnittynyt tai ainakin yrittänyt kiinnittyä. Vielä pitäisi malttaa monta päivää testipäivään. Onneksi ensi viikko menee arkena todella tiiviisti töiden parissa, mutta miten ihmeessä selviän siitä ensi viikon viikonlopusta testaamatta, kun testipäivä on vasta 18 päivä maanantai.

Hippu kyydissä

Eilen pääsimme alkionsiirtoon. Yhdeksästä munasolusta kahdeksan hedelmöittyi normaalisti, ja eilen niistä kahdeksasta viisi oli vielä mukana matkassa. Kaksi alkiota oli saavuttanut jo blastokystivaiheen, joten toinen heistä meni pakkaseen ja toinen siirrettiin. Kolmen tilannetta seurataan vielä tähän tai huomiseen päivään asti. Eilen illalla olin ihan super väsynyt. Jännitin ihan hirveästi ettemme pääsisi siirtoon ollenkaan, mutta tulos olikin odottamaani parempi. Meillä on ainakin kaksi blastoa. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut näin pitkälle viljeltyjä alkioita. Toivottavasti nyt kohdussani oleva blasto tarraisi tiukasti kiinni. <3

Lugesteronituki jatkuu vielä ensi viikon puoleen väliin, ja raskaustestin saa tehdä maanantaina 18.2. Henkisesti tämä toinen IVF- hoito on ollut helpompi. Ainoastaan työn ja hoitojen yhteensovittaminen on ollut hankalaa. Meillä vielä sattui tähän rupeamaan esikoisen sairastelua, ja miehen töissä oli myös muutoksia. Ei ihan helpoin hetki lähteä hoitoihin, mutta nyt olemme jo voitonpuolella.

Mietteitä

Maanantaina on edessä alkionsiirto. Edellisessä IVF-hoidossa alkiot pakastettiin jo kolmen päivän ikäisinä, ja tuoresiirto tehtiin myös kolmen päivän alkiolla. Tällä kertaa alkio on tuoresiirtopäivänä jo viiden päivän ikäinen. Kyseessä on meidän ensimmäinen ns. blastokystivaiheeseen viljelty alkio. Nyt jännittää kovasti maanantai, koska luin (virhe), että keskimäärin 40% hedelmöittyneistä (en tiedä vieläkään, että moniko hedelmöittyi) munasoluista kehittyy blastokystivaiheeseen.
Maanantaina toivon todellakin ettei puhelin soi. Eilen ei soinut, joten voin olla varma siitä, että ainakin yksi on hedelmöittynyt ja jatkanut jakautumista ainakin eiliseen asti.

Tänään alkoi Lugesteron 200mgx3. Lugesteronia käytetään 12 vuorokautta eteenpäin, eli ei edes raskaustestiin asti! Oli ihan hurjan kiva elää pari päivää ilman aikataulutettua lääkkeenottoa. Hoitojen aikana mietin aina niitä ihmisiä, joilla on säännöllinen lääkitys. Kai siihenkin tottuu? Synarela meni niin pitkään, että siihen jo melkein tottui. Vain yksi kerta unohtui, kun nukahdin illalla ennen sumutetta. Heräsin yöllä sitten sumuttamaan. :)

Ainoa mikä mietityttää tässä pitkässäkaavassa on tuo todella myöhäinen ajankohta siirrolle. Maanantaina on nimittäin jo kp24! Onko kiertopäivillä enää merkitystä, kun on jo muutenkin kierto sekoitettu kaikilla hormoneilla?