Liian toiveikas?

Toivon kirjoittavani reippaan viikon päästä, että testi oli positiivinen ja etten ole luulosairas. Tänään aamulla minua kuvotti. Söin jugurtin, join kivennäisveden ja napsin eiliseltä jääneet karkit. Olo oli parempi. Vatsa oli sekaisin, mutta töissä liikkuu myös vatsatautia. Kuvotus on tervetullut, jos sen aiheuttaa raskaus. Toinen juttu on jatkuva jano. Muistan tosin edellisissä nega kierroissa janon tunteen, joka ehkä johtuukin Lugesteroneista, mutta pienesti myös olen mittinyt, että jos meillä olisikin ollut ihan älyttömän hyvä tuuri, ja olenkin raskaana. Siirrosta on tänään kulunut viisi päivää, alkiolla on ikää kymmenen päivää. Toivottavasti pikkuinen on vielä kyydissä.

Oireena oireettomuus

Olen yrittänyt kuulostella mahdollisia oireita. Mielestäni minulla ei ole mitään oireita, eli ainoa oire on oireettomuus. Toisaalta on ollut lohduttavaa lukea tuolta vuoden 2016 postauksista, kun odotin esikoista ettei minulla ole silloinkaan ollut kuukautisten poisjäämisen lisäksi mitään muita oireita. Raskausaika oli minulle silloin kokonaisuudessaan todella helppoa aikaa.
Siirron jälkeen oli muutaman päivän jotain pientä nipistelyä, joka tietenkin toi toiveikkaan olon siitä, että pikkuinen olisi kiinnittynyt tai ainakin yrittänyt kiinnittyä. Vielä pitäisi malttaa monta päivää testipäivään. Onneksi ensi viikko menee arkena todella tiiviisti töiden parissa, mutta miten ihmeessä selviän siitä ensi viikon viikonlopusta testaamatta, kun testipäivä on vasta 18 päivä maanantai.

Hippu kyydissä

Eilen pääsimme alkionsiirtoon. Yhdeksästä munasolusta kahdeksan hedelmöittyi normaalisti, ja eilen niistä kahdeksasta viisi oli vielä mukana matkassa. Kaksi alkiota oli saavuttanut jo blastokystivaiheen, joten toinen heistä meni pakkaseen ja toinen siirrettiin. Kolmen tilannetta seurataan vielä tähän tai huomiseen päivään asti. Eilen illalla olin ihan super väsynyt. Jännitin ihan hirveästi ettemme pääsisi siirtoon ollenkaan, mutta tulos olikin odottamaani parempi. Meillä on ainakin kaksi blastoa. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut näin pitkälle viljeltyjä alkioita. Toivottavasti nyt kohdussani oleva blasto tarraisi tiukasti kiinni. <3

Lugesteronituki jatkuu vielä ensi viikon puoleen väliin, ja raskaustestin saa tehdä maanantaina 18.2. Henkisesti tämä toinen IVF- hoito on ollut helpompi. Ainoastaan työn ja hoitojen yhteensovittaminen on ollut hankalaa. Meillä vielä sattui tähän rupeamaan esikoisen sairastelua, ja miehen töissä oli myös muutoksia. Ei ihan helpoin hetki lähteä hoitoihin, mutta nyt olemme jo voitonpuolella.

Mietteitä

Maanantaina on edessä alkionsiirto. Edellisessä IVF-hoidossa alkiot pakastettiin jo kolmen päivän ikäisinä, ja tuoresiirto tehtiin myös kolmen päivän alkiolla. Tällä kertaa alkio on tuoresiirtopäivänä jo viiden päivän ikäinen. Kyseessä on meidän ensimmäinen ns. blastokystivaiheeseen viljelty alkio. Nyt jännittää kovasti maanantai, koska luin (virhe), että keskimäärin 40% hedelmöittyneistä (en tiedä vieläkään, että moniko hedelmöittyi) munasoluista kehittyy blastokystivaiheeseen.
Maanantaina toivon todellakin ettei puhelin soi. Eilen ei soinut, joten voin olla varma siitä, että ainakin yksi on hedelmöittynyt ja jatkanut jakautumista ainakin eiliseen asti.

Tänään alkoi Lugesteron 200mgx3. Lugesteronia käytetään 12 vuorokautta eteenpäin, eli ei edes raskaustestiin asti! Oli ihan hurjan kiva elää pari päivää ilman aikataulutettua lääkkeenottoa. Hoitojen aikana mietin aina niitä ihmisiä, joilla on säännöllinen lääkitys. Kai siihenkin tottuu? Synarela meni niin pitkään, että siihen jo melkein tottui. Vain yksi kerta unohtui, kun nukahdin illalla ennen sumutetta. Heräsin yöllä sitten sumuttamaan. :)

Ainoa mikä mietityttää tässä pitkässäkaavassa on tuo todella myöhäinen ajankohta siirrolle. Maanantaina on nimittäin jo kp24! Onko kiertopäivillä enää merkitystä, kun on jo muutenkin kierto sekoitettu kaikilla hormoneilla?

Punktion jälkeen

Eilen meillä oli aika punktioon heti aamusta. Punktio meni todella hyvin, eikä se tehnyt kipeää missään vaiheessa. Lääkitys taisi olla tällä kertaa todellakin kunnossa, koska päässä suhisi punktion aikana ja oli ihan hassu olo vielä hetki punktion jälkeen. :) Punktiossa ne pienet munasolut olivat kasvaneet hienosti niiden kolmen hyvän lisäksi. Saaliiksi saimme kymmenen(!!!) munarakkulaa, joista yhdeksän oli kypsiä! Vielä en ole kuullut, että moniko noista yhdeksästä sitten hedelmöittyi. Alkionsiirto menee tosiaan maanantaille, jolloin mahdollinen alkioon viiden päivän ikäinen. Meillä on käytössä semmoinen digihoitopolku tällä kertaa. Sinne pitäisi tulla tuloksia biologilta. Voitte arvata että kuinka monta kertaa olen jo kirjautunut avainluvuilla tämän aamun aikana. Osaako joku kertoa, että päivittävätkö biologit oikeasti tuota digihoitopolkua, vai tuhlaanko tunnuslukuja ihan turhaan? :D

Heikko esitys

Tänään olen pistänyt yhdeksän ketaa Gonal-F:ää. Ultran tulokset oli heikot. Lääkäri ultrasi, mittasi ja näytti varsin tuskastuneelta. Nostetusta Gonal-F annoksesta huolimatta minulla oli vain kolme 14-15mm munarakkulaa!!! Neljä pienempää 11-12mm näkyi, mutta niiden kasvu isommiksi rakkuloiksi on vielä ihan epävarmaa. Melkoinen jännitysnäytelmä. Jatkan Gonalia vielä sunnuntaihin asti. Maanantaina pistän illalla Ovitrellen kello 22.00, ja kesiviikkona olisi punktio. Laihat oli tulokset, mutta onneksi edes nuo kolme. Tänään iltapäivästä lääkäri juttelee vielä biologin kanssa, että tehdäänkö ICSI, koska munasoluja on niin vähän. Siirto menee todennäköisesti vasta seuraavalle viikolle, mutta pitkä viljely ei minua haittaa. Ensimmäistä kertaa oli puhetta tuosta AMH- arvosta. Tämän päivän lääkärin sanoin "varsin matala, onneksi olette olleet ajoissa liikenteessä". Noiden sanojen jälkeen vain syvää kiitollisuutta tuosta vaunuissa nukkuvasta taaperosta. <3

Nopea päivitys

Kävin eilen labrassa. Gonal-f annosta nostettiin 300IU asti. Jännittää perjantain ultra. Toivottavasti olisi tapahtunut hyvää kasvua ja limakalvo olisi myös riittävä. Tuntuu älyttömän suurelta tuo annos, ja arvo oli kuitenkin liian matala.